EKP aloittaa sijoitukset tokenisoituihin arvopapereihin

EKP aloittaa sijoitukset tokenisoituihin arvopapereihin

Euroopan keskuspankki (EKP) aloittaa valmistelut, joiden jälkeen se sijoittaa pienen osan omista varoistaan tokenisoituihin arvopapereihin. Kaupat selvitetään keskuspankkirahoin 21. syyskuuta 2026 käynnistyneessä Pontes-järjestelmässä, jonka on määrä olla kokonaan valmis vuoteen 2028 mennessä.

Kyseessä on EKP:n oma sijoitus, ei rahapoliittinen toimi: varat tulevat omien varojen salkusta, jolla pankki hankkii tuloja toimintakulujensa kattamiseen. EKP ei ole kertonut, kuinka suuren summan se sijoittaa tai milloin ostot alkavat.

Mitä EKP tiedotti

EKP tiedotti 21. syyskuuta 2026 käynnistäneensä valmistelutyön, jonka tarkoitus on hankkia käytännön kokemusta sijoittamisesta tokenisoituihin arvopapereihin ja hajautetun kirjanpidon teknologiasta (DLT, distributed ledger technology). Pankki haluaa oppia sijoittajan roolissa, miten tämä teknologia toimii rahoitusmarkkinoilla.

Samana päivänä EKP-järjestelmä eli euroalueen keskuspankkien yhteenliittymä käynnisti Pontes-järjestelmän, jossa tokenisoitujen arvopapereiden tukkumarkkinakaupat selvitetään keskuspankkirahoin. EKP:n mukaan Pontes on ensimmäinen askel euroalueen strategiassa, jolla keskuspankkiraha pyritään sovittamaan digitaaliseen aikaan.

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde sanoi tiedotteessa, että EKP-järjestelmä työskentelee yhtenäisempien, innovatiivisempien ja kestävämpien eurooppalaisten rahoitusmarkkinoiden puolesta digitaalisella aikakaudella.

Mikä on Pontes ja mihin keskuspankkirahaa tarvitaan

Pontes on EKP-järjestelmän ratkaisu, jolla lohkoketjuverkossa eli DLT-verkossa tehdyt arvopaperikaupat maksetaan ja siirretään omistajalta toiselle keskuspankin liikkeeseen laskemalla rahalla. Käytännössä se yhdistää kaksi maailmaa: uudet digitaaliset arvopaperit ja perinteisen, riskittömänä pidetyn keskuspankkirahan.

Tämä on tärkeä yksityiskohta. Jos arvopaperi on vain digitaalinen merkintä verkossa, mutta sen maksu tapahtuu jonkin yksityisen toimijan kirjanpidossa, syntyy kysymys siitä, kumpi osapuoli kantaa riskin kaupan aikana. Keskuspankkiraha poistaa tämän riskin, koska maksuvälineen takana on keskuspankki itse.

  • Pontes yhdistää kolme aiemmin erikseen testattua järjestelmää yhdeksi palveluksi.
  • Kaupat voidaan selvittää joko käteistokeneilla tai EKP-järjestelmän T2-maksujärjestelmän kautta.
  • Hash-Link-protokolla synkronoi omaisuuden siirron ja maksun keskenään, jotta kumpikaan osapuoli ei jää kauppaa puolitiehen.
  • Automaattinen käsittely vähentää manuaalista työtä.
  • Ominaisuuksia lisätään vaiheittain ja kokonaisuus valmistuu arvion mukaan vuoteen 2028 mennessä.

EKP:n hallituksen jäsen Piero Cipollone luonnehti tiedotteessa, että Pontes tuo keskuspankkirahan vakauden ja luottamuksen eurooppalaiseen tokenisoituun rahoitusekosysteemiin ja antaa sille tärkeän edun kasvaa.

Mihin ja miten paljon EKP aikoo sijoittaa

Alkuvaiheen sijoitukset kohdistuvat euroalueen valtioiden, aluehallintojen ja virastojen sekä eurooppalaisten ylikansallisten laitosten liikkeeseen laskemiin, euromääräisiin arvopapereihin. Kyse on siis tavanomaisista joukkovelkakirjoista, jotka on laskettu liikkeeseen tai kirjattu lohkoketjuverkkoon.

Ostot selvitetään keskuspankkirahoin Pontes-järjestelmän kautta. EKP korostaa, että sijoittamalla itse se saa kokemusta koko sijoituksen elinkaaresta: kaupan toteutuksesta, selvityksestä, järjestelmistä ja salkunhoidosta.

Sijoitukset tulevat EKP:n omien varojen salkusta. Se on erillinen, ei-rahapoliittinen salkku, jonka tuotoilla katetaan EKP:n toimintakuluja lukuun ottamatta sen valvontatehtäviin liittyviä kuluja. Summaa, aikataulua tai yksittäisiä ostoja EKP ei ole julkistanut.

Miksi tokenisoitu rahoitus kiinnostaa keskuspankkia

Tokenisoinnissa omaisuus – osake, velkakirja, rahasto-osuus – esitetään digitaalisena tokenina, joka on tavallisesti kirjattu DLT-verkkoon. Tukkumarkkinoilla teknologian lupaus on tehokkuus: sama verkko voi kattaa useita omaisuuden elinkaaren vaiheita liikkeeseenlaskusta kaupankäyntiin, selvitykseen, säilytykseen ja hoitoon. Samalla älysopimukset mahdollistavat automaattisen käsittelyn.

EKP:n mukaan Pontes rakentuu vuoden 2024 testeille, joissa selvitettiin DLT-teknologian käyttöä keskuspankkirahan selvityksessä. Testeissä sekä julkisen että yksityisen sektorin toimijat kertoivat, että pääsy riskittömään selvitysvarallisuuteen on ratkaisevan tärkeää, jotta uusi teknologia leviää laajemmin.

Pontes on osa laajempaa kokonaisuutta. Rinnalla etenee Appia-hanke, jossa EKP-järjestelmä, Tanskan keskuspankki ja yksityisen sektorin toimijat kehittävät suunnitelmaa Euroopan tokenisoituneesta rahoitusekosysteemistä. Tavoite on saada suunnitelma valmiiksi vuoteen 2028 mennessä.

Vastaavia hankkeita on käynnissä muuallakin. Yksityiset rahoituslaitokset ovat perustaneet tokenisoituja rahastoja ja joukkolainarahastoja, ja Intia aloitti syyskuussa 2026 pilotin, jossa yrityslainoja lasketaan liikkeeseen ja selvitetään tokenisoituina tukkutason digitaalirupeella. Euroopassa EKP hakee nyt asemaa, jossa keskuspankkiraha pysyy maksujärjestelmän perustana myös silloin, kun arvopaperit siirtyvät lohkoketjuihin.

Keitä muutos koskee ja mitä seuraavaksi

Pontes on suunnattu tukkumarkkinoiden toimijoille, eivät yksityissijoittajille. Ensimmäinen joukko markkinaosapuolia ja DLT-operaattoreita on jo liittynyt järjestelmään ja voi aloittaa sen käytön heti. Mukana ovat muun muassa ABANCA, BayernLB, Caisse des Dépôts et Consignations, Cecabank, Deutsche Bank, Deka Bank, DZ Bank, Euroopan investointipankki, KfW, Memo Bank, NRW.BANK, Santander ja Société Générale sekä DLT-operaattorit Axiology, Cashlink, Clearstream ja SWIAT. Lisäksi Saksan keskuspankki Deutsche Bundesbank on liittynyt mukaan markkinaosapuolen roolissa.

Lisää osapuolia on sitoutunut liittymään järjestelmään tulevien kuukausien aikana. EKP:n mukaan Pontesin ominaisuuksia ja käyttöaikoja laajennetaan vähitellen markkinoiden tarpeiden mukaan.

EKP:n omien varojen sijoitusten osalta seuraava askel on valmistelutyön loppuun saattaminen. Sen jälkeen EKP:n johtokunta päättää sijoitusten käytännön yksityiskohdista ja ajoituksesta ottaen huomioon, miten tokenisoitujen liikkeeseenlaskujen markkina ja koko eurooppalainen tokenisoitu rahoitusekosysteemi kehittyvät.

Termit selitettynä

  • Keskuspankkiraha on rahaa, jota vain keskuspankki voi luoda ja jota pankit käyttävät keskinäisissä maksuissaan. Se on eri asia kuin tavallinen käteinen tai pankkitilillä oleva raha, ja sitä pidetään maksuvälineistä riskittömimpänä.
  • Arvopaperi on siirtokelpoinen sijoitus, kuten osake tai joukkovelkakirja, jolla on omistaja ja joka voidaan myydä eteenpäin.
  • Tokenisointi tarkoittaa omaisuuden esittämistä digitaalisena tokenina lohkoketjussa. Tokeni voi edustaa esimerkiksi velkakirjaa tai rahasto-osuutta.
  • DLT eli hajautettu kirjanpitoteknologia on tapa pitää yhteistä kirjanpitoa usealla tietokoneella ilman yhtä keskuspalvelinta. Lohkoketju on DLT:n tunnetuin muoto.
  • Selvitys tarkoittaa sitä vaihetta, jossa kauppa saatetaan loppuun: arvopaperi siirtyy ostajalle ja raha myyjälle.
  • Älysopimus on lohkoketjussa toimiva ohjelma, joka toteuttaa sovitun toimenpiteen automaattisesti, kun ehdot täyttyvät.

Lähteet


Vastuuvapauslauseke: Tämä artikkeli on tarkoitettu vain tiedotustarkoituksiin. Sitä ei tarjota tai ole tarkoitettu käytettäväksi oikeudellisena, verotuksellisena, sijoitus-, rahoitus- tai muuna neuvona.
Kryptouutiset.net ei vastaa kaupallisen tiedotteen sisällöstä.

Coinmotion kutsukoodi on qayp1ovzrbk5r1kep1lk jolla saat -50% kaupankäyntikuluista 1kk ajaksi


Pasi

Pasi on Kryptouutiset.net -sivuston perustaja ja päätoimittaja. Hän perusti sivuston tarpeesta tuoda suomalaisille puolueetonta ja teknologiaan keskittyvää tietoa kryptovaluutoista ilman kaupallista "hypeä". Pasi on toiminut alalla vuodesta 2014, ja hänen pitkä kokemukseen lohkoketjuteknologiasta luo pohjan sivuston toimituksellisille periaatteille. Pasi vastaa sivuston laadunvalvonnasta ja kirjoittaa syväluotaavia artikkeleita alan merkittävimmistä teknisistä murroksista.