Mikä on lohkoketju?

Lohkoketju on yhteinen tilikirja, jota kukaan yksittäinen taho ei omista ja jonka merkintöjä on jälkikäteen erittäin vaikea muuttaa. Sen päällä bitcoin ja muut kryptovaluutat toimivat, mutta samaa teknologiaa käytetään myös maksujärjestelmissä, toimitusketjujen seurannassa ja tokenisoitujen varojen kirjaamisessa. Tässä oppaassa selitetään arkikielellä, miten lohko ja tiiviste eli hash toimivat ja mihin teknologiaa voi käyttää.

Mikä lohkoketju on arkikielellä

Lohkoketju on tietokanta eli kirjanpito, jossa tiedot on tallennettu samanlaisina kopioina moneen eri tietokoneeseen. Kuvittele pankin tilikirja, johon on merkitty jokainen tilisiirto. Tavallisessa pankissa sitä pitää yksi taho, ja asiakas näkee vain oman tilinsä. Lohkoketjussa sama kirja on tuhansissa tietokoneissa eri puolilla maailmaa, ja jokainen voi tarkistaa, että oma kopio vastaa muiden kopioita.

Lohko on paketti, johon uudet merkinnät eli esimerkiksi siirrot kootaan. Ketju syntyy siitä, että jokainen uusi lohko kiinnitetään salausteknisin keinoin edelliseen lohkoon. Verkolla ei ole yhtä omistajaa, johon kaikkien pitäisi luottaa: säännöt ovat julkisia ja osallistujat valvovat niitä keskenään. Sitra kuvaa lohkoketjua hajautetuksi tietokokonaisuudeksi, jossa merkinnät ovat aikajärjestyksessä ja kaikkien osapuolten hyväksymiä.

Lohko, tiiviste ja hajautettu kirjanpito

Jotta ymmärtää, miksi lohkoketju on vaikeasti muutettava, kannattaa tuntea kolme perusosaa: lohko, tiiviste eli hash ja hajautettu kirjanpito.

Näin lohko syntyy

Verkossa tehdyt siirrot kerätään ensin odottamaan ja pakataan säännöllisin väliajoin yhteen lohkoon. Lohko sisältää luettelon jakson tapahtumista, muun muassa tiedon siitä, kuka lähetti ja kuinka paljon. Kun lohko on hyväksytty, se liitetään ketjun jatkoksi, ja seuraava lohko viittaa siihen.

Tiiviste eli hash on kuin sisällön sormenjälki

Tiiviste (englanniksi hash) on laskennallinen sormenjälki, joka muodostuu lohkon sisällöstä. Samasta sisällöstä syntyy aina sama tiiviste, ja pienikin muutos tuottaa täysin erilaisen tuloksen. Tiivistettä ei voi päätellä takaisin sisällöksi, joten se ei paljasta salaisuuksia, mutta varmistaa sisällön muuttumattomuuden.

Koska jokainen lohko sisältää edellisen tiivisteen, yhdenkin vanhan merkinnän muuttaminen muuttaisi kyseisen lohkon tiivisteen. Myöhempien lohkojen tiivisteet eivät enää täsmäisi, ja ero paljastuisi heti. Ketju ei siis ole vain lista rivejä vaan rakennelma, jossa jokainen osa lukitsee seuraavan.

Hajautettu kirjanpito: monta kirjaa, sama sisältö

Hajautettu kirjanpito tarkoittaa, että koko kirjanpidosta on kopio monessa paikassa samanaikaisesti. Jokainen verkon tietokone eli solmu pitää omaa kopiotaan ja tarkistaa uudet merkinnät itsenäisesti. Jos yksi pitää kirjaa yksin, muiden pitää luottaa häneen. Jos taas kaikilla on oma kirja ja he vertaavat niitä jatkuvasti, yhden osallistujan on lähes mahdotonta väärentää merkintää huomaamatta. Ajatus on kuin joukkotarkastuksessa, jossa jokainen laskee saman asian erikseen.

Miksi kirjanpitoa ei voi muuttaa jälkikäteen

Jälkikäteen tehty muutos vaatisi kahta asiaa: kaikkien muutoksen jälkeisten lohkojen laskemista uudelleen ja verkon enemmistön hyväksyntää. Mitä vanhempi merkintä on, sitä useampi lohko on rakentunut sen päälle. Siksi lohkoketjun sanotaan olevan muuttumaton eli immutaabeli.

Muuttumattomuus ei kuitenkaan ole absoluuttinen totuus. Alkuperäisessä bitcoinin teknisessä kuvauksessa vuodelta 2008 esitettiin, että järjestelmän eheys riippuu siitä, että rehellinen enemmistö hallitsee verkon laskentatehoa. Jos yksittäinen taho saisi enemmistön haltuunsa, se voisi periaatteessa kirjoittaa historiaa uudelleen. Käytännössä se on osoittautunut erittäin kalliiksi. Avoimissa verkoissa yhteisö on myös joskus päättänyt muuttaa sääntöjä niin, että syntyy uusi haara eli haarautuma. Arkisempi tapa korjata virhe on merkitä ketjuun uusi tapahtuma, joka kumoaa virheellisen – kuin kirjoitettaisiin uusi kuitti vanhan päälle.

Konsensus ja solmut: työn todistus ja panoksen todistus

Koska lohkoketjulla ei ole johtajaa, verkon on päätettävä itse, mikä uusi lohko on oikea. Tätä yhteisymmärrystä kutsutaan konsensukseksi. Jokainen solmu tarkistaa uudet lohkot sääntöjen mukaisiksi, ja Ethereum-säätiön mukaan kaikkien tietokoneiden on hyväksyttävä koko ketju, jotta kaikilla on sama tieto.

• Työn todistus (proof of work) perustuu laskentatehoon. Louhijat kilpailevat siitä, kuka ratkaisee ensimmäisenä matemaattisen arvoituksen, joka vaatii runsaasti sähköä. Voittaja saa liittää seuraavan lohkon ketjuun ja saa palkkion. Bitcoin käyttää tätä menetelmää.
• Panoksen todistus (proof of stake) perustuu omistukseen. Osallistuja lukitsee eli panostaa omaa kryptovaluuttaansa verkkoon ja voi tulla valituksi ehdottamaan uutta lohkoa. Sääntöjen vastaisesta toiminnasta hän voi menettää panoksensa. Ethereum siirtyi tähän malliin vuonna 2022 ja perusteli ratkaisua muun muassa energiankulutuksella. Ethereum-säätiön mukaan konsensukseen tarvitaan noin kaksi kolmasosaa panostetusta etheristä.

Molemmissa malleissa on sama perusajatus: osallistuja asettaa verkkoon jotain, jonka hän menettää, jos hän huijaa. Siksi rehellinen toiminta kannattaa.

Julkiset ja yksityiset lohkoketjut

Lohkoketjut jaetaan karkeasti kahteen ryhmään sen mukaan, kuka saa osallistua verkkoon.

• Julkinen lohkoketju: kuka tahansa voi lukea kirjanpitoa ja liittyä verkon osallistujaksi ilman erillistä lupaa. Bitcoin ja Ethereum ovat tällaisia, ja avoimuus on niiden keskeinen ominaisuus.
• Yksityinen eli luvitettu lohkoketju (permissioned): vain hyväksytyt tahot voivat lukea kirjanpitoa tai tuottaa lohkoja. Tällaisia käytetään esimerkiksi yritysten välisissä hankkeissa, joissa osapuolet tunnetaan ennalta ja tiedot pysyvät suppeamman joukon nähtävillä.

Ero on käytännön kompromissi. Mitä avoimempi verkko on, sitä vaikeampi sitä on hallita yksipuolisesti – mutta kaikki tieto on julkista ja käsittely usein hidasta. Mitä suljetumpi verkko on, sitä nopeampi ja yksityisempi se on – mutta luottamus siirtyy tahoille, jotka päättävät, kuka sinne hyväksytään.

Mihin lohkoketjua käytetään kryptovaluuttojen lisäksi

Lohkoketju tuli tunnetuksi kryptovaluutoista, mutta siihen on rakennettu myös muita sovelluksia. Tavallisimmat käyttötaparyhmät ovat nämä.

• Tokenit. Token on lohkoketjulle liikkeeseen laskettu omaisuuserä, joka voi edustaa vaikkapa osuutta hankkeessa tai käyttöoikeutta palveluun. Kolikko on oman verkkonsa raha, token taas jonkin muun verkon päällä toimiva merkintä.
• Älysopimukset. Älysopimus on lohkoketjulle tallennettu ohjelma, joka toteuttaa ehdot automaattisesti: esimerkiksi maksu vapautuu, kun sovittu ehto täyttyy. Ethereum on rakennettu tätä varten. Älysopimus on koodia, joten se ei takaa sopimuksen laillista pätevyyttä.
• Toimitusketjut ja jäljitettävyys. Kun tuotteen vaiheet kirjataan lohkoketjuun, eri osapuolet voivat tarkistaa saman tiedon alkuperästä. Tätä on kokeiltu elintarvikkeiden ja lääkkeiden seurannassa.
• Tokenisoidut varat. Tokenisoinnissa reaalimaailman omaisuuserä, kuten kiinteistö tai osake, viedään lohkoketjulle sähköisenä merkintänä. Käyttöönotto on edennyt eri maissa eri tahtiin.
• Maksut ja vakaavaluutat. Lohkoketjulla voi siirtää arvoa nopeasti maasta toiseen ilman perinteistä pankkiketjua. Vakaavaluutta on kryptovaluutta, jonka arvo on sidottu esimerkiksi euroon tai dollariin.

Suuri osa lohkoketjuhankkeista ratkaisee kuitenkin ongelman, joka hoituisi myös tavallisella tietokannalla. Lohkoketju tuo lisäarvoa lähinnä silloin, kun samaa kirjanpitoa pitää yllä useampi toisilleen epäluotettava osapuoli.

Yleisimmät väärinkäsitykset

• ”Lohkoketju ja bitcoin ovat sama asia.” Eivät ole. Bitcoin on yksi sovellus lohkoketjuteknologiasta, jolla on lukuisia muitakin käyttötarkoituksia.
• ”Kaikki lohkoketjut ovat anonyymejä.” Avoimissa verkoissa merkinnät ovat julkisia ja pysyviä, ja jäljitys on usein mahdollista. Kyse on pseudonyymisyydestä, ei anonymiteetistä.
• ”Ketjun tietoja ei voi koskaan muuttaa.” Käytännössä muuttaminen on erittäin vaikeaa, ei mahdotonta. Se vaatisi valtavan resurssin haltuunsa tai koko verkon yhteisen päätöksen.
• ”Lohkoketju on aina nopeampi ja halvempi.” Usein päinvastoin. Hajauttaminen ja kaikkien välinen tarkistus tuovat kustannuksia, joten keskitetty järjestelmä voi olla nopeampi ja edullisempi.
• ”Lohkoketju ratkaisee kaikki luottamusongelmat.” Lohkoketju takaa, että merkinnät pysyvät muuttumattomina, mutta ei sitä, että ne ovat totta. Virheellinen tieto säilyy kirjanpidossa virheellisenä.
• ”Älysopimus on sama asia kuin juridinen sopimus.” Älysopimus on ohjelmakoodia, joka suorittaa ehtoja automaattisesti. Sen oikeudellinen asema vaihtelee maittain eikä se korvaa sopimusoikeutta.
• ”Kryptovaluutat ovat lohkoketjun ainoa käyttötarkoitus.” Lohkoketjua käytetään myös jäljitettävyyteen ja tokenisoituihin varoihin.

Yhteenveto

Lohkoketju on hajautettu tilikirja, jossa merkinnät on koottu lohkoiksi ja sidottu toisiinsa tiivisteiden avulla. Koska kopio kirjanpidosta on monella tietokoneella ja jokainen uusi lohko tarkistetaan yhteisillä säännöillä, yhden osallistujan on vaikea muuttaa historiaa yksin. Paras suhtautuminen teknologiaan on kysyä, ratkaiseeko se sen ongelman, jota varten sitä harkitaan.

Lähteet

• Satoshi Nakamoto (bitcoin.org) – Bitcoin: A Peer-to-Peer Electronic Cash System – 31.10.2008 – https://bitcoin.org/bitcoin.pdf
• ethereum.org – What is a blockchain? (Technical intro to Ethereum) – 21.9.2026 – https://ethereum.org/developers/docs/intro-to-ethereum/
• ethereum.org – Proof-of-stake (PoS) – 21.9.2026 – https://ethereum.org/developers/docs/consensus-mechanisms/pos/
• Investopedia – Blockchain Facts: What Is It, How It Works, and How It Can Be Used – 24.5.2026, klo 21.42 (Europe/Helsinki) – https://www.investopedia.com/terms/b/blockchain.asp
• Blockchain Council – Public vs Private Blockchains FAQ: Permissions, Security, Scalability, Use Cases – 24.5.2026, klo 15.29 (Europe/Helsinki) – https://www.blockchain-council.org/blockchain/public-vs-private-blockchains-faq-permissions-security-scalability-use-cases/
• Sitra – Lohkoketju (sanasto) – 25.9.2025 – https://www.sitra.fi/en/dictionary/blockchain/
• Tivi – Lohkoketjuteknologia pähkinänkuoressa: tämä kannattaa tietää – 2.6.2020, klo 19.58 (Europe/Helsinki) – https://www.tivi.fi/uutiset/lohkoketjuteknologia-pahkinakuoressa-tama-kannattaa-tietaa/10d8a2ff-981a-3751-b881-df66fc52cdde

Vastuuvapauslauseke: Tämä artikkeli on tarkoitettu vain tiedotustarkoituksiin. Sitä ei tarjota tai ole tarkoitettu käytettäväksi oikeudellisena, verotuksellisena, sijoitus-, rahoitus- tai muuna neuvona.
Kryptouutiset.net ei vastaa kaupallisen tiedotteen sisällöstä.

Coinmotion kutsukoodi on qayp1ovzrbk5r1kep1lk jolla saat -50% kaupankäyntikuluista 1kk ajaksi