Puisto kokosi kryptoteknologian toimijat pyöreään pöytään
Elinkeinoministeri Sakari Puisto kokosi perjantaina 20. marraskuuta Helsingissä viranomaiset, pankit, maksuyhtiöt ja kryptoalan yritykset pyöreän pöydän keskusteluun kryptovaroista, tokenisaatiosta ja hajautetun tilikirjan teknologiasta. Lähes kaksituntisessa tilaisuudessa kuultiin Suomen Pankin, Nasdaqin, Verohallinnon ja valtiovarainministeriön alustukset sekä vilkas keskustelu verotuksesta, pankkien kryptosyrjinnästä, bitcoinin louhinnasta, stablecoineista ja tekoälyn tuomista riskeistä. Kryptouutiset.netin päätoimittaja Pasi Kalevi oli mukana tilaisuudessa.
Puisto: eurooppalaisten maksuratkaisujen tarve on korostunut
Puisto avasi tilaisuuden toteamalla, että tokenisaatio, digitaalinen raha ja uudenlaiset markkinainfrastruktuurit ovat nousseet kehityssuunniksi, joita pitää seurata tarkasti. Hänen mukaansa kiinnostavaa kehitystä nähdään myös Pohjois-Amerikassa ja Kiinassa, ja geopoliittinen tilanne on korostanut eurooppalaisten maksuinnovaatioiden tarvetta.

Puisto nosti esiin, että kehitteillä oleva digitaalinen euro vahvistaisi Euroopan strategista riippumattomuutta ja sen offline-toiminto mahdollistaisi sähköisen maksamisen myös tietoliikennehäiriöiden aikana. Hän mainitsi myös stablecoinien voimakkaan kasvun erityisesti Yhdysvalloissa sekä euroon sidottujen stablecoinien sääntelyhankkeet. Riskien ymmärtämisen tärkeydestä hän muistutti viittaamalla viimeaikaiseen Binance-hakkerointiin.
Suomen Pankki: Pontes-yhteys on valmis, mutta liikennettä ei ole
Suomen Pankin fintech-toimistoa vetävä Hanna Heiskanen korosti, ettei keskuspankin näkökulma liity niinkään kryptovaroihin tai stablecoineihin vaan rahoitusmarkkinainfrastruktuurin uudistamiseen. Eurojärjestelmän tavoite on, että jos markkinat etenevät tokenisaatiossa, kehitys on turvallista ja keskuspankkiraha säilyy ensisijaisena selvitysvarana.
Heiskanen esitteli eurojärjestelmän monivuotisen tokenisoidun tukkukeskuspankkirahan ohjelman, jossa on kolme osaa: Pontes, Appia ja vakuuskäytäntöjen kehittäminen. Pontes yhdistää markkinoiden DLT-alustat ja eurojärjestelmän Target-palvelut, jotta DLT-pohjaiset tukkukaupat voidaan selvittää keskuspankkirahassa. Ensimmäinen vaihe on jo käynnissä ja ensimmäiset markkinaosapuolet ovat liittyneet. Aukioloaikoja pidennetään ensi vuoden aikana, välitön selvityksen lopullisuus DLT-alustalla on tarkoitus mahdollistaa ensi vuoden lopulla ja ympärivuorokautinen 24/7/365-aukiolo on tavoitteena vuonna 2028.
Appia on pidemmän aikavälin visio yhteisiin standardeihin perustuvasta eurooppalaisesta tokenisoidun rahoituksen ekosysteemistä. Suunnitelman on määrä valmistua vuoden 2028 loppuun mennessä. Standardointityötä tehdään European Tokenisation Standards Group -ryhmässä, johon haetaan jäseniä marraskuussa.
Vakuuksissa eurojärjestelmä on maaliskuusta alkaen hyväksynyt keskuspankkiluoton vakuudeksi arvopaperikeskusten DLT-alustoilla liikkeeseen laskettuja omaisuuseriä. EKP ilmoitti syyskuussa sijoittavansa kokeiluna pienen osan omista varoistaan tokenisoituihin arvopapereihin.
”Yhteys on, mutta liikennettä ei”, Heiskanen sanoi Suomen Pankin ja Pontesin välisestä yhteydestä. Alkuvaiheen osallistujat tulevat Keski-Euroopasta ja Baltiasta.
Heiskasen mukaan Pontesia merkittävämpi muutos on Euroopan arvopaperimarkkinoiden siirtyminen T+1-selvitykseen ensi vuoden lokakuussa, mikä ei liity DLT-tekniikkaan. T+0 on hänen mukaansa kauempana, eikä ole selvää, haluavatko markkinat sitä.
Digitaalisesta eurosta Heiskanen totesi, että lainsäädäntöneuvottelut ovat loppusuoralla ja EKP voi päättää liikkeeseenlaskusta vasta lainsäädännön valmistuttua. Hän painotti, ettei digitaalisella eurolla ole tekemistä DLT:n kanssa: se on tilipohjainen järjestelmä, ei tokenisoitua rahaa. Digieuro toisi eurooppalaisen vaihtoehdon kaupan kassalle, jossa nyt hallitsevat Euroopan ulkopuoliset korttiyhtiöt, ja toimisi myös ilman verkkoyhteyttä.
Hyödyistä Heiskanen oli varovainen. Nykyinen infrastruktuuri on jo pitkälle digitalisoitu, DLT ei automaattisesti lyhennä välittäjäketjuja ja hybridimalli voi alussa olla jopa monimutkaisempi. ”Tulevat vuodet näyttävät, onko puheilla DLT-teknologian hyödyistä lopulta katetta”, hän sanoi. Lopuksi hän korosti euron aseman turvaamista selvityksen välineenä, koska geopolitiikassa kilpaillaan myös siitä, mihin valuuttaan tulevaisuuden arvopaperiselvitys nojaa.
Myöhemmin keskustelussa Heiskanen vastasi linjoilta tulleeseen kysymykseen, että Pontes on suljettu järjestelmä ja rahoitusmarkkinoilla käytetään yleisesti suljettuja, luvanvaraisia lohkoketjuja.
Nasdaq: tokenisaatio voi nopeuttaa selvitystä
Nasdaqin Amsterdamin yksikön johtaja Chris Demetrius kertoi etäyhteydellä, että Nasdaq näkee tokenisaation suurimmat mahdollisuudet arvopaperikaupan jälkeisissä prosesseissa. Hänen mukaansa markkina on yhä pirstaloitunut useisiin arvopaperikeskuksiin, prosesseihin ja standardeihin, ja osa työstä tehdään edelleen käsin sähköpostien ja PDF-tiedostojen varassa.

Demetriuksen mukaan tokenisaatio voi tuoda kustannussäästöjä, nopeuttaa selvitystä kohti T+0:aa ja lisätä standardointia ja automaatiota. ”Tokenisaatiossa ei ole kyse olemassa olevan arvopaperin laittamisesta lohkoketjuun, vaan infrastruktuurin uudelleen ajattelemisesta”, hän sanoi.

Hänen mukaansa sääntely, kuten EU:n DLT-pilottijärjestelmä ja MiCA, on kehityksen mahdollistaja. Nasdaqin kalvossa korostetaan, että tokenisaatio voi vähentää manuaalisia täsmäytyksiä, vapauttaa pääomaa liikkuvasta vakuudesta ja tarjota ympärivuorokautisen pääsyn markkinoille.

Kysymyksiin vastatessaan Demetrius kertoi, ettei murto-osaosakkeita ole vielä suunnitteilla, vaikka tekniikka mahdollistaa ne. Nasdaq tukee Pontes-hanketta vahvasti, mutta aloittaa joka tapauksessa stablecoineilla.
Nasdaq hakee DLT-lupaa ja aloittaa joukkovelkakirjoista
Nasdaq Stockholm AB jätti Demetriuksen mukaan samalla viikolla tiistaina hakemuksen DLT TSS -luvasta. Kaupankäynti tapahtuu perinteisellä tekniikalla omana digitaalisena segmenttinään, ja selvitys on ulkoistettu kumppanille, joka on Boerse Stuttgart Groupin omistama eurooppalainen selvitysalusta Seturion. Ensimmäisessä vaiheessa liikkeelle lähdetään joukkovelkakirjoista, ja osakkeet tulevat viimeisenä.

Selvitys aloitetaan stablecoineilla, koska se on Demetriuksen mukaan asiakkaiden toive, kustannustehokkaampaa ja nopeampaa kuin kytkeytyminen Ruotsin keskuspankkiin. Lisäksi tarvitaan Ruotsin kruunuja, kun taas Pontes toimii euroissa.

Yhdysvalloissa Nasdaqin tokenisaatiohankkeessa tokenisoitu osake on Demetriuksen mukaan täysin sama arvopaperi kuin perinteinen: sillä on sama tunniste ja samat osakasoikeudet, ja molemmat käyvät kauppaa samassa kirjassa. Periaatteena on, ettei markkinaa pirstaloida erilliselle kauppapaikalle.



Verohallinto: kryptosta kryptoon -vaihto on verotettava luovutus
Verohallinnon kryptoverotuksen erityisasiantuntija Johan Thodén kertoi, että verotuksen kaksi peruskäsitettä ovat oikeusvarmuus ja teknologianeutraalius. Suomessa ei ole erillistä kryptoverolakia, vaan kryptovaroja verotetaan omaisuutena yleisen verolainsäädännön mukaan. Siksi muutokset verokohteluun ovat viime kädessä lainsäätäjän eivätkä hallinnon asia.

Verotus realisoituu luovutuksessa. Thodén muistutti, että luovutus on myynnin lisäksi myös kryptolla maksaminen ja kryptovaran vaihtaminen toiseen, mikä yllättää monia. Verohallinto päivitti kryptovarojen syventävän vero-ohjeen viimeksi vuoden 2025 lopussa, ja ohje kattaa nyt muun muassa stakingin, DeFi-ratkaisut, likviditeettipoolit ja johdannaiset.
Suurin muutos liittyy Thodénin mukaan tiedon saatavuuteen. DAC8-direktiivi ja OECD:n CARF-kehikko lisäävät kryptovarojen raportointia ja viranomaisten tietojenvaihtoa, ja raportointi lähestyy perinteisten rahoitusmarkkinoiden tasoa. Tokenisaatio taas nostaa uusia kysymyksiä luokittelusta ja verotettavan tapahtuman syntyhetkestä. Verohallinto on nähnyt tokenisaatiota enemmän rahoitusjärjestelmän ulkopuolella, esimerkiksi ennustemarkkinoilla, ja kannustaa yrityksiä keskustelemaan sen kanssa jo varhaisessa vaiheessa.
Valtiovarainministeriö: MiCA 2.0 -ehdotus odotettavissa kesällä 2027
Valtiovarainministeriön edustaja kävi läpi kryptovaramarkkina-asetuksen (MiCA) ja DLT-pilottiasetuksen tulevaisuutta. Hän korosti, että arviot olivat hänen omiaan eivätkä ministeriön virallinen kanta.
Komission tänä vuonna järjestämään yleiseen MiCA-konsultaatioon tuli 177 vastausta, joista nolla Suomesta. Tarkemman konsultaation yhteenveto on luvattu kuun loppuun mennessä. Konsultaatioissa käsiteltiin erityisesti stablecoineja ja niiden niin sanottua multi-issuance-mallia, kryptovarojen ja rahoitusvälineiden rajanvetoa sekä nykysääntelyn keventämistä. Raportti ja mahdollinen lainsäädäntöehdotus olisivat odotettavissa kesällä 2027.
Hänen arvionsa mukaan EU ottaa todennäköisesti kantaa stablecoinien multi-issuanceen, josta MiCA ei nyt sano juuri mitään. Tokenisoituihin talletuksiin ei odoteta radikaaleja muutoksia, stakingin ja lainaamisen sääntely on avoinna, ja kryptopalvelutyyppien määrässä olisi järkeistämisen varaa.
DLT-pilottiasetus on nykyisin määräaikainen ja raskas: erityislupa edellyttää arvopaperikeskuksen tai kauppapaikan toimilupaa, ja instrumenttien yhteismäärän katto on 6 miljardia euroa. Lupia on myönnetty kahdeksan, ja haussa on kuulemma 14–15. Markkinaintegraatiopaketissa katto nousisi: komissio ehdotti 100 miljardia, neuvoston versiossa on 300 miljardia ja parlamentin luonnoksissa on nähty 1 000 ja 750 miljardia euroa. Määräaika poistuisi, asetus koskisi kaikkia rahoitusvälineitä, kaupankäyntiluvan saaneet kryptopalveluyritykset voisivat hakea erityislupaa ja pienille toimijoille tulisi kevyempi kehikko. Lisäksi on tulossa uusia lupatyyppejä, kuten DLT-notaari ja DLT-tilinhoitaja.
Myöhemmin VM:n edustaja muistutti, että pienen Suomen vaikutusvalta EU-neuvotteluissa on rajallinen ja että direktiivitkin on nykyään pantava täytäntöön lähes sanasta sanaan. ”Jos ei vaikuta ajoissa, ne asiat tulevat ikävä kyllä annettuina Euroopasta”, hän sanoi ja kehotti vastaamaan komission konsultaatioihin.
Coinmotion: verotus, pankkisyrjintä ja kryptotyöryhmä yhä auki
Coinmotionin Antti-Jussi Suominen palasi kolmeen asiaan, jotka hän nosti esiin vuosi sitten: verotukseen, syrjintään ja kryptotyöryhmään. Hän kiitti Verohallintoa hyvästä yhteistyöstä CARF- ja DAC8-raportoinnissa, mutta nosti esiin epäjohdonmukaisuuksia. Jos bitcoin-ETF menettää arvonsa, tappio on vähennyskelpoinen, mutta DeFi- tai likviditeettipalvelussa menetetty bitcoin ei ole. Myös kryptovakuudellisten lainojen verokohtelu puuttuu laista, vaikka tällaiset lainat kasvavat maailmalla.
Syrjinnästä hän sanoi, että asiakasvaratilien saaminen suomalaisista luottolaitoksista on edelleen hankalaa. ”Pankit eivät saa päättää toimialariskin perusteella”, hän sanoi. Ruotsissa tilanne on hänen mukaansa vielä huonompi, ja siellä on blokattu jopa lisensoitujen toimijoiden maksuja. Kryptotyöryhmää hän ei odota ennen kevään vaaleja, mutta suositteli sitä seuraavalle hallitukselle.
Kryptovakuudellisista lainoista hän kertoi, että käyttäjät ottavat verosyistä yhä useammin lainaa kryptovarojaan vastaan myymisen sijaan, ja markkinalla on käynnissä kultaryntäys pirstaloituneiden fintech-startupien kesken. Lisensoitujen yritysten osalta hän varoitti trendistä, jossa Euroopasta hankitut kalliit toimiluvat päätyvät yritysostoissa yhdysvaltalaisille, jolloin arvoketju siirtyy pois Euroopasta.
Bitcoin Helsinki: louhinta olisi Suomen todellinen kilpailuetu
Bitcoin Helsinki -konferenssin perustaja Remu Karhulahti arvioi, ettei Suomella ole tokenisaatiossa tai stablecoineissa maailman mittakaavassa paljon annettavaa, koska suuret päätökset tehdään isoissa finanssikeskuksissa. Sen sijaan bitcoin-louhinta voisi houkutella pääomia ja investointeja Suomeen. Louhinta on joustavaa kysyntää, joka voisi tukea vaihtelevan uusiutuvan energian investointeja.
Karhulahti vaati arvioimaan uudelleen datakeskusten sähköveron korotuksen luokasta II luokkaan I ja kritisoi Verohallinnon arvonlisäverotulkintaa, jossa louhinta rinnastetaan kasino- tai arpajaistoimintaan. Hänen mukaansa louhintapoolien tulo on ennustettavaa ja poolit muistuttavat osuuskuntia. DAC8:sta hän sanoi, että Suomi on valinnut ehkä Euroopan tiukimman tulkinnan, joka voi paljastaa käyttäjän koko omaisuuden, vaikka Suomessa ei ole varallisuusveroa.
Myöhemmin hän kertoi, että kesää 2026 kutsuttiin alalla ”AI-apokalypsiksi”, koska kryptovarat olivat tekoälyhakkereiden ensimmäinen kohde. Hänen mukaansa reikiä on myös paikattu ensimmäisenä, ja ala käy nyt niin sanottua token-sotaa, jossa tekoälyllä puolustaudutaan. Louhinnan matala maksukyky ja pieni pääomantarve tekevät siitä hänen mukaansa kansallisesti houkuttelevamman kuin tekoälydatakeskukset. Jos tekoälydatakeskuksen yhteyteen lisätään noin 20 prosenttia louhintaa, se pienentää verkon kuormitusriskiä ja voi osallistua Fingridin reservimarkkinaan. Karhulahti nosti esiin myös kryptovarojen omistajiin kohdistuvat kiristys- ja väkivaltatapaukset Ruotsissa sekä Ranskassa tapahtuneet viranomaisten tietovuodot ja vaati tietosuojan erityistä huomioimista.
Paxos: muutos ei ole tulossa, se on jo täällä
Stablecoin-liikkeeseenlaskija Paxos Issuance Europen toimitusjohtaja Tero Reuna huomautti, että pöydän ääressä istuivat nyt kryptoyritysten lisäksi Nordea, Visa, Mastercard ja Nasdaq. ”Tämä muutos ei ole pelkästään tapahtumassa, muutos on täällä”, hän sanoi. Paxos on yksi harvoista, joilla on multi-issuance-stablecoin, Global Dollar.
Hänen mukaansa MiCA:n passiperiaatteen vuoksi suomalaiset kuluttajat kohtaavat samat riskit riippumatta siitä, missä maassa palveluntarjoaja toimii. Siksi kysymys on, halutaanko investoinnit, kasvu ja verotulot Suomeen. Paxos valitsi Suomen muun muassa oikeusvaltion, vakaan yhteiskunnan ja koulutetun väestön vuoksi, ja hän tarjosi viranomaisille yhtiön käytännön kokemusta multi-issuancesta. Myöhemmin hän arvioi, että muutaman vuoden päästä stablecoineista ei enää puhuta erikseen, koska ne ovat vain yksi maksuraide.
Alan edustajat: visio puuttuu ja markkina uhkaa pirstaloitua
Organisaationsa edustajana puhunut osallistuja painotti, että kehitys etenee joka tapauksessa ja riskit näkyvät Suomessa. Julkisella sektorilla pitäisi olla selkeä visio siitä, missä Suomi haluaa olla viiden ja kymmenen vuoden päästä. Vahvuuksina hän mainitsi hallinnon digitalisaation, osaavan työvoiman ja infrastruktuurin. Ilman yhteistä suuntaa Suomi voi jäädä perässähiihtäjäksi. Myöhemmin hän lisäsi, että Suomi voisi profiloitua vastuullisena toimijana, jossa riskejä valvotaan huolellisesti.
Myös toinen kryptoalan edustaja muistutti, että MiCA-luvan saanut yritys voi passittaa palvelunsa kaikkiin jäsenmaihin, joten palvelut tulevat Suomeen joka tapauksessa. Hänen mielestään Suomi voisi korkean oikeusvarmuuden ja Finanssivalvonnan ammattitaidon ansiosta olla aito krypto- ja fintech-keskus.
Finanssialan johtava juristi Aleksi Kaakinen varoitti, että omien alustojen rakentaminen eri puolille Eurooppaa voi pirstaloida markkinaa ja aiheuttaa kitkaa, joten erilaiset alustat on pystyttävä yhdistämään. MiCA-konsultaatiosta hän nosti esiin stablecoinien korollisuuden: vaikka ala on innovaatiomyönteinen, on arvioitava, miten tällaiset ratkaisut vaikuttavat eurooppalaisen pankkijärjestelmän vakauteen ja kaksitasoiseen rahajärjestelmään. Myös globaalin multi-issuance-mallin vaikutus likviditeetin pysymiseen Euroopassa vaatii hänen mukaansa harkintaa.
Keskustelussa käsiteltiin myös pankkien niin sanottua de-riskingiä. Eduskunnassa olevaan lakiin sisältyy de-riskingiä koskevaa sääntelyä peruspankkipalveluihin, ja osallistujat totesivat, että riskiarvio pitäisi tehdä asiakaskohtaisesti, ei toimialan perusteella. Finanssivalvonnan blogikirjoituksiin aiheesta viitattiin.
Tekoäly, kvanttiuhka ja Yhdysvallat veivät huomiota
Ministeri Puisto totesi, että tekoäly on vuoden aikana vienyt suuren osan huomiosta ja investoinneista DLT-puolelta. Paxosin edustaja kertoi kuulleensa Slushissa lähinnä tekoälystä, mutta ei nähnyt sitä ongelmana: hypeä seuraa tuottavuushyöty. Toinen puhuja arvioi, että tekoälyinvestoinnit vaikuttavat kryptokursseihin, koska raha valuu datakeskuksiin ja esimerkiksi Anthropicin listautumiseen, ja että tietoturvauhat ovat lisensoiduille toimijoille päivittäisiä.
Visan Juha Sillanpää sanoi, että tekoäly on kehittänyt petoksia vahvasti ja niitä kokeillaan missä päin maailmaa tahansa. Siksi Suomen on turvattava oma maksamisen toimintavarmuutensa, mutta säilytettävä yhteys globaaliin verkkoon. Hänen mukaansa arvon pitäisi siirtyä joustavasti keskuspankkirahan, digitaalisten valuuttojen ja kryptojen välillä. Yksi puhuja muistutti, että rahoitusmarkkinoiden arvokkain valuutta on luottamus, eikä kaikkea pidä hajottaa kerralla.
Tekoälyagenttien verotuksesta Verohallinnon edustaja arvioi, että agentti liitetään lähtökohtaisesti johonkin ihmiseen tai oikeushenkilöön, jonka tulona tuotto verotetaan. Täysin itsenäisiä agentteja ei ole vielä tullut vastaan, mutta bottikauppaa ja niin sanottuja snipereitä käytetään.
Kvanttitietokoneiden uhasta kysyttäessä kryptopalveluyrityksen edustaja viittasi Bitcoin Helsingissä puhuneeseen Adam Backiin, jonka mukaan nyt pitää varautua, mutta käytännön toimiin menee yli kymmenen vuotta. Blockstream on kehittänyt bitcoinille päivityksen, joka odottaa käyttöönottoa ja tekisi siitä kvanttiturvallisen. Hänen mukaansa todelliset tietoturvariskit liittyvät kryptopalveluyritysten järjestelmiin, kuten Binancen tapauksessa nähtiin, eivät bitcoinin omaan turvallisuuteen. Toinen puhuja muistutti, että teknologianeutraaliuden vuoksi lohkoketjun peruuttamattomuus ei yksin oikeuta säätämään eri toimijoista eri tavalla.
Yhdysvaltojen tilanteesta keskusteltaessa todettiin, että Clarity Act jäi hyväksymättä, koska demokraattisenaattorit eivät tulleet sen taakse lehtitietojen mukaan siksi, että he halusivat kieltää Trumpin hallinnon rikastumisen kryptoilla. Erään puhujan arvion mukaan laki ei etene pitkään aikaan, ja eettiset kysymykset ovat yhä suurempi kompastuskivi.
Toinen puhuja huomautti, että Yhdysvaltojen strategia on vahvistaa dollarin kansainvälistä asemaa stablecoinien avulla ja että keskuspankki Fed ei saa edes tutkia digitaalista keskuspankkirahaa. Euroopassa sen sijaan kehitetään sekä digitaalista keskuspankkirahaa että stablecoin-sääntelyä. Kryptoalan edustajan mukaan ala on pettynyt siihen, että presidentti on rahallistanut asemaansa kryptoilla. Linjoilta kommentoitiin, että CFTC ja SEC ohittavat kongressin omalla sääntelyllään. Mastercardin edustaja totesi, että Mastercard mahdollistaa hyväksyttyjen stablecoinien käytön samalla tavalla kuin valuuttojen.
Kryptosäästötili ja verovapaus nousivat loppukeskusteluun
Kryptoalan edustaja Robert Tollet ehdotti osakesäästötilin kaltaista kryptosäästötiliä, joka helpottaisi veroseuraamusten hallintaa. Ministeriön näkökulmasta vastannut puhuja suhtautui positiivisesti osakesäästötilin laajentamiseen tai sijoitussäästötilin käyttöönottoon ja kertoi asiaa pohditun ministeriössä paljon. Hänen mukaansa ETF:t ja rahastot voisivat olla looginen ensimmäinen askel, ja aihe nousee todennäköisesti esiin kevään vaaleissa.
Yksi osallistuja ehdotti, että kryptosta kryptoon -vaihdot olisivat verovapaita ja verotus tapahtuisi vasta euroiksi muutettaessa. Esimerkkeinä mainittiin Saksa, jossa yli 12 kuukautta pidetty kryptovara on verovapaa, sekä Itävalta, jossa kryptojen välinen vaihto ei ole verotettava tapahtuma.
Tilaisuuden päätössanoissa todettiin, että innovaatiosykli nopeutuu ja kryptoskenen rinnalle ovat tulleet isot toimijat. Luotettava yhteiskunta nähtiin välttämättömänä ehtona, ja toiveena oli saada alan kehitystä vauhditettua.
Kysymykset ja vastaukset
Mikä on eurojärjestelmän Pontes? Pontes yhdistää markkinoiden DLT-alustat eurojärjestelmän Target-palveluihin, jotta DLT-pohjaiset tukkukaupat voidaan selvittää keskuspankkirahassa. Suomen Pankin yhteys Pontesiin on valmis, mutta suomalaisia osallistujia ei vielä ole. Ympärivuorokautinen aukiolo on tavoitteena vuonna 2028.
Käyttääkö digitaalinen euro lohkoketjua? Ei. Suomen Pankin Hanna Heiskasen mukaan digitaalinen euro on tilipohjainen maksujärjestelmä eikä tokenisoitua rahaa. Sen julkaisusta voidaan päättää vasta, kun EU-lainsäädäntö on valmis.
Onko kryptovaluutan vaihtaminen toiseen kryptovaluuttaan verotettavaa Suomessa? On. Verohallinnon mukaan kryptojen välinen vaihto on luovutus, josta syntyy verotettava tapahtuma, aivan kuten myynti euroiksi tai kryptolla maksaminen. Keskustelussa ehdotettiin, että tällaiset vaihdot olisivat verovapaita kuten esimerkiksi Itävallassa.
Milloin MiCA-asetukseen on tulossa muutoksia? Valtiovarainministeriön edustajan arvion mukaan komission raportti ja mahdollinen lainsäädäntöehdotus olisivat odotettavissa kesällä 2027. Muutosten odotetaan koskevan erityisesti stablecoinien multi-issuance-mallia.
Miten DLT-pilottiasetus on muuttumassa? Nykyinen 6 miljardin euron katto on nousemassa: komissio esittää 100 miljardia ja neuvosto 300 miljardia euroa. Määräaika poistuisi, kaupankäyntiluvan saaneet kryptopalveluyritykset voisivat hakea erityislupaa ja pienille toimijoille tulisi kevyempi kehikko.
Mitä kryptoala toivoo Suomelta? Alan edustajat toivoivat verolainsäädännön selkeyttämistä, pankkien toimialaperusteisen syrjinnän lopettamista, kryptotyöryhmää seuraavalle hallitukselle, datakeskusten sähköveron korotuksen uudelleenarviointia, maltillisempaa DAC8-tulkintaa ja kryptosäästötiliä.
Juttu perustuu tilaisuuden äänitallenteeseen. Osa puhujien nimistä on kirjoitettu kuulon perusteella. Artikkeli ei ole sijoitusneuvontaa.
Lähteet
- Valtiovarainministeriö – Elinkeinoministeri Sakari Puiston pyöreän pöydän keskustelu kryptoteknologiasta ja sen sovellutuksista – 20.11.2026 – https://vm.fi/tapahtumat/2026-11-20/elinkeinoministeri-sakari-puiston-pyorean-poydan-keskustelu-kryptoteknologiasta-ja-sen-sovellutuksista
Vastuuvapauslauseke: Tämä artikkeli on tarkoitettu vain tiedotustarkoituksiin. Sitä ei tarjota tai ole tarkoitettu käytettäväksi oikeudellisena, verotuksellisena, sijoitus-, rahoitus- tai muuna neuvona.
Mainos: jutun lopussa on kumppanimainoksia ja mainoslinkkejä. Kryptouutiset.net voi saada provision, jos rekisteröidyt palveluun kutsukoodin tai linkin kautta. Tämä kaupallinen yhteistyö ei vaikuta uutisten sisältöön tai toimituksellisiin johtopäätöksiin.


