Louhinta käytännössä: mitä kryptovaluuttojen louhinta vaatii ja kannattaako se vuonna 2026

Louhinta käytännössä: mitä kryptovaluuttojen louhinta vaatii ja kannattaako se vuonna 2026

Kryptovaluuttojen louhinta tarkoittaa käytännössä sitä, että tietokone käyttää laskentatehoaan verkon turvaamiseen ja saa palkkioksi uusia kolikoita sekä siirtomaksuja. Se ei ole ilmaista rahaa, vaan teollista laskentaa, jossa sähkön hinta, laitteiden hankintahinta ja verkon vaikeustaso ratkaisevat lopputuloksen. Tässä oppaassa käydään läpi, mitä louhinta vaatii, miten kannattavuus lasketaan, miten sitä verotetaan Suomessa ja millainen tilanne louhintamarkkinoilla oli vuonna 2026. Kannattavuus on aina laskennallinen arvio, ei taattu tuotto.

Louhinta arkikielellä

Kryptovaluuttaverkko, kuten Bitcoin, ei perustu pankkiin vaan yhteiseen julkiseen kirjanpitoon eli lohkoketjuun: se on kuin tilikirja, jonka siirrot kaikki näkevät mutta jota kukaan ei voi yksin muuttaa. Verkossa on tuhansia solmuja eli tavallisia tietokoneita, jotka pitävät kopiota kirjasta ja tarkistavat siirtoja.

Louhinta kokoaa vahvistamattomat siirrot nippuun eli lohkoon ja tarjoaa sen verkolle hyväksyttäväksi. Työstä maksetaan kahdella tavalla:

  • Lohkopalkkio on sovittu määrä uusia kolikoita, jotka syntyvät lohkon hyväksymisen yhteydessä. Bitcoinissa se oli 3,125 BTC huhtikuun 2024 puolittumisen jälkeen.
  • Siirtomaksut ovat käyttäjien maksamia pieniä summia siitä, että siirto pääsee mukaan lohkoon.
  • Verkon turva on louhinnan sivutuote: mitä enemmän laskentatehoa verkossa on, sitä vaikeampaa historiaa on muuttaa jälkikäteen.

Louhinnan mittayksikkö on hashrate eli laskentanopeus: montako laskutoimitusta laite tekee sekunnissa. Yksiköt kasvavat nopeasti – TH/s, PH/s ja EH/s eli eksahashi sekunnissa. Bitcoinin koko verkon hashrate liikkui vuonna 2026 arviolta 900–1 000 EH/s tuntumassa.

Työn todistus ja vaikeustason säätö

Bitcoinin turvamekanismi on työn todistus (proof of work). Louhija yrittää arvata luvun, joka saa lohkon tiivisteen täyttämään verkon ehdon. Arvaaminen on yritystä ja erehdystä, koska oikeaa tapaa laskea vastausta ei ole. Kun joku osuu kohdalle, muut solmut tarkistavat tuloksen sekunnissa.

Vaikeustaso määrää, kuinka tiukka ehdon pitää olla. Verkko tarkistaa sen 2 016 lohkon välein eli noin kahden viikon välein, ja tavoitteena on uusi lohko keskimäärin 10 minuutin välein.

  • Jos lohkoja löytyy liian nopeasti, vaikeustaso nousee ja arvaaminen hidastuu.
  • Jos louhijoita poistuu verkosta, vaikeustaso laskee.
  • Vuonna 2026 vaikeustaso liikkui arviolta 125–139 T:n haarukassa: syyskuussa 2026 se oli 127,45 T ja huhtikuussa 2026 noin 138,97 T.

Sama laite tuottaa vähemmän, kun verkkoon tulee lisää tehoa, ja enemmän, kun tehoa poistuu. Kumpaankaan louhija ei voi itse vaikuttaa.

Mitä louhinta käytännössä vaatii

Louhintalaitteisto on yksinkertainen kokonaisuus: laite, sähkö, jäähdytys, verkkoyhteys ja lompakko. Jokainen osa on pakollinen, ja sähkö on niistä kallein pitkällä aikavälillä.

ASIC-laitteet ja näytönohjaimet

ASIC on siru, joka on suunniteltu tekemään vain Bitcoinin työn todistuksen laskentaa, ja siksi se on ylivoimaisesti tehokkain vaihtoehto. Laitteet yltävät arviolta 200–500 TH/s:n nopeuteen ja kuluttavat noin 15–20 joulea terahashia kohden (J/TH), eli yksi laite ottaa seinästä 3–5 kilowattia. Näytönohjain (GPU) on monikäyttöisempi ja soveltuu muiden kryptovaluuttojen louhintaan, ja sen voi myydä eteenpäin, mutta Bitcoinissa se on hävinnyt kilpailun ASIC-laitteille. Laitteiden elinikä on arviolta 3–6 vuotta ja jälleenmyyntiarvo laskee nopeasti.

Sähkö, jäähdytys ja lompakko

Louhinta muuttaa sähkön laskennaksi ja lämmöksi lähes sataprosenttisesti, joten sähkön hinta on kannattavuuden tärkein muuttuja. Laite, joka ottaa 3 500 wattia, kuluttaa vuorokaudessa 84 kilowattituntia ja kuukaudessa noin 2 500 kWh. Jäähdytys ei ole valinnainen lisä: laitteet on pidettävä valmistajan lämpötilarajoissa, ja ilmanvaihto kuluttaa itsekin sähköä. Melu ja sähköliitännän kuormitus rajoittavat kotikäyttöä nopeasti. Verkkoyhteyden pitää olla vakaa, mutta kaistanleveys ei ole ratkaiseva.

Palkkiot maksetaan lompakko-osoitteeseen, joka on kuin tilinumero: sen voi kertoa muille, mutta rahaa ei voi nostaa ilman lompakkoa hallitsevaa salausavainta. Yksityistä avainta tai palautuslausetta ei anneta kenellekään, ei edes louhintapoolille.

Louhintapoolit ja miksi yksin louhiminen on harvoin kannattavaa

Louhintapooli on joukko louhijoita, jotka yhdistävät laskentatehonsa. Kun pooli löytää lohkon, palkkio jaetaan osallistujille sen mukaan, paljonko kukin tuotti laskentaa. Yksittäinen osuus työstä on share.

Yksin louhinta eli solo-louhinta on lottoamista. Verkon hashrate oli vuonna 2026 arviolta 900–1 000 EH/s, joten 200 TH/s:n laitteen osuus on noin 0,00002 prosenttia. Odotettu aika oman lohkon löytämiseen olisi vuosikymmeniä, eikä laite kestä niin kauan.

Pooli ei lisää tuottoa vaan vaihtaa harvinaisen ison voiton tasaiseksi, pienemmäksi virraksi. Vastineeksi palvelu veloittaa tyypillisesti 0–3 prosenttia tuloista ja voi asettaa miniminostorajan. Poolivalintaan kannattaa suhtautua kuin mihin tahansa palveluntarjoajaan: ehdot ja maksukäytännöt tarkistetaan ennen aloitusta.

Kannattavuuslaskelma askel askeleelta

Kannattavuus ei ole mielipide vaan laskutehtävä. Tulo riippuu laitteen hashratesta, verkon vaikeustasosta ja kolikon hinnasta; kulu riippuu sähkön hinnasta, laitteen tehosta ja hankintahinnasta.

Kaava

Yksinkertaisin tapa on hashprice: rahamäärä, jonka yksi laskentatehon yksikkö tuottaa vuorokaudessa. Se syntyy lohkopalkkion, kolikon hinnan ja vaikeustason yhteisvaikutuksesta, ja se ilmoitetaan yleensä muodossa dollaria per petahashi sekunnissa vuorokaudessa ($/PH/s/vrk).

  • Päivän bruttotulo = oma hashrate (PH/s) × hashprice ($/PH/s/vrk)
  • Päivän sähkökulu = laitteen teho (kW) × 24 h × sähkön hinta (€/kWh)
  • Päivän nettotulos = bruttotulo − sähkökulu − poolimaksu − jäähdytyksen osuus
  • Takaisinmaksuaika = laitteen hankintahinta ÷ päivän nettotulos

Toinen tapa on laskea osuus lohkopalkkiosta: päivän tulo = (oma hashrate ÷ verkon hashrate) × 144 lohkoa × lohkopalkkio × kolikon hinta. Kaava on aina arvio: vaikeustaso muuttuu kahden viikon välein, kolikon hinta tunneittain ja hashprice voi liikkua rajusti.

Esimerkkilaskelma

Otetaan havainnollinen esimerkki, ei tuottoennuste. Laite: 200 TH/s (0,2 PH/s) ja teho 3 500 W. Syyskuussa 2026 hashprice nousi raporttien mukaan 22,24 prosenttia ja oli 39,63 $/PH/s/vrk. Sähkön hinnaksi oletetaan 6,99 snt/kWh, vuoden 2026 kahdentoista kuukauden keskiarvo.

  • Bruttotulo: 0,2 PH/s × 39,63 $/PH/s/vrk ≈ 7,9 $/vrk
  • Sähkökulu: 3,5 kW × 24 h × 0,0699 €/kWh ≈ 5,9 €/vrk
  • Nettotulos ennen veroja: arviolta 1–2 €/vrk valuuttakurssista riippuen
  • Takaisinmaksuaika 2 500–4 000 euron laitteella: useita vuosia, mahdollisesti pidempään kuin laitteen käyttöikä

Tammi–helmikuussa 2026 pörssisähkö maksoi arviolta 15–17 snt/kWh. Samalla laskelmalla sähkökulu olisi yli 12 €/vrk eli enemmän kuin bruttotulo – silloin laitteen sammuttaminen olisi ollut taloudellisesti järkevintä.

Laskelmaan kuuluu palkkioiden puolittuminen eli halving, joka tehdään noin neljän vuoden välein. Lohkopalkkio oli 6,25 BTC ennen huhtikuuta 2024 ja 3,125 BTC sen jälkeen; seuraava puolittuminen on arviolta vuonna 2028, jolloin palkkio putoaa 1,5625 BTC:hen. Laskelma ilman puolittumista ei ole realistinen.

Sähkön hinta ja verotus Suomessa

Suomessa sähkölaskuun kuuluu enemmän kuin pörssihinta: energian hinta, sähköyhtiön marginaali ja kuukausimaksu, sähkönsiirto sekä verot. Vuonna 2026 sähkön arvonlisävero oli 25,5 prosenttia, ja se sisältyy useimpiin julkisiin hintavertailuihin.

  • Elokuussa 2026 pörssisähkön arvonlisäverollinen keskihinta oli arviolta 5,18 snt/kWh ja heinäkuussa 1,93 snt/kWh.
  • Tammi–helmikuussa 2026 hinta kävi arviolta 15–17 snt/kWh, ja viimeisimmän 12 kuukauden keskiarvo oli noin 6,99 snt/kWh.
  • Kiinteähintaiset sopimukset tasoittavat vaihtelua mutta ovat yleensä kalliimpia kuin pörssisähkön pitkän ajan keskiarvo.

Verohallinnon ohjeen mukaan louhinnasta saatu tulo verotetaan. Yksityishenkilöllä louhintatulo on veronalaista tuloa siltä vuodelta, jolloin se on saatu, ja välittömästi aiheutuneet kulut voidaan vähentää tulon hankkimisesta aiheutuneina menoina. Ammattimaisesti ja laajassa mitassa harjoitettu louhinta on elinkeinotoimintaa, johon liittyy kirjanpito- ja ilmoitusvelvollisuuksia. Ohjeen esimerkissä 700 euron louhintatulosta ilmoitettiin ansiotuloa ja siihen kohdistuvat 300 euron välittömät kulut vähennettiin.

Kun louhittuja kolikoita myöhemmin myydään tai vaihdetaan, syntyy erillinen luovutus, joka verotetaan pääomatulona: 30 prosenttia 30 000 euroon asti ja sen yli 34 prosenttia. Hankintameno lasketaan yleensä vanhimmasta alkaen (FIFO-periaate). Tulkinnat voivat muuttua, joten oma tilanne kannattaa selvittää Verohallinnolta tai veroneuvojalta. Tämä opas ei ole vero- eikä sijoitusneuvontaa.

Vaihtoehdot kotilouhinnalle: pilvilouhinta ja sen riskit

Pilvilouhinta tarkoittaa, että et omista laitteita vaan vuokraat laskentatehoa palveluntarjoajan konesalista. Se poistaa melun ja jäähdytysongelmat, mutta sopimus on luottamus palveluntarjoajaan: jos palvelu kaatuu, katoaa tai muuttaa ehtoja, sinulla ei ole laitetta, jonka voisi myydä.

  • Huijaukset. Osa palveluista lupaa epärealistisia tuottoja. Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE on varoittanut virtuaalivaluuttoihin liittyvistä huijauksista, joissa houkutellaan nopeilla voitoilla.
  • Kannattamattomat sopimukset. Kiinteä hinta laskentatehosta voi muuttua tappiolliseksi, kun hashprice laskee. Kesäkuussa 2026 hashpricen kuukausikeskiarvo oli arviolta 27,7 $/PH/s/vrk, raporttien mukaan ennätysalhainen.
  • Läpinäkyvyyden puute. Et voi tarkistaa, onko luvattu laskentateho olemassa. Yksilöity laite tiedossa olevassa sijainnissa on tässä mielessä läpinäkyvämpi malli.

Kolmas vaihtoehto on hosting eli laite valmiiksi asennettuna palveluntarjoajan tiloihin, jolloin sähkö on tyypillisesti halvempaa kuin kotitalouden sähkö mutta palvelumaksu ja sopimusehdot ratkaisevat lopputuloksen. Sekään ei poista riskiä, että hashprice laskee alle tuotantokustannuksen.

Ympäristövaikutukset ja energiakysymys

Arvion mukaan Bitcoin-louhinnan energiankulutus oli alle 0,5 prosenttia maailman sähkönkulutuksesta vuonna 2026. Absoluuttisesti määrä on silti suuri, joten kysymys ei ole yksin kielteinen tai myönteinen.

  • Päästöt riippuvat sähköstä. Päästöttömistä lähteistä tuotettu sähkö kuormittaa ilmastoa vähemmän kuin fossiilinen.
  • Joustavuus. Louhintalaitokset voivat sammuttaa itsensä nopeasti ja tarjota kysyntäjoustoa sähköverkolle.
  • Sähkön riittävyys. Tekoälyn laskentatarve kilpailee samasta sähköstä ja sähköliitännöistä.
  • Laiteromu. ASIC-laitteet vanhenevat nopeasti ja ovat vaikeasti kierrätettäviä.

Markkinatilanne 2026: hashrate, vaikeustaso ja louhijoiden tulot

Vuosi 2026 oli louhijoille poikkeuksellisen vaikea. Verkon hashrate oli huipussaan noin 1 160 EH/s lokakuun alussa 2025 ja laski noin 850 EH/s:aan helmikuun alkuun 2026 mennessä eli noin 27 prosenttia. Raporttien mukaan kyse oli ensimmäisestä kuuden kuukauden laskusta sitten Kiinan louhintakiellon.

Hashrate ei palannut huipulle: elokuun lopulla 2026 se oli raporttien mukaan noin 922 EH/s ja syyskuun alussa 934 EH/s. Vaikeustaso oli syyskuussa 2026 noin 127,45 T eli vain noin 0,7 prosenttia vuoden 2026 pohjalukemasta.

  • Hashpricen romahdus. Vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä hashprice oli arviolta 29–30 $/PH/s/vrk, kun se oli ollut 36–38 dollaria loppuvuodesta 2025. Kesäkuussa 2026 kuukausikeskiarvo oli arviolta 27,7 $/PH/s/vrk.
  • Osittainen toipuminen. Syyskuussa 2026 hashprice nousi 22,24 prosenttia 32,42 dollarista 39,63 dollariin.
  • Siirtomaksujen osuus on pieni. Maksut muodostivat syyskuussa 2026 arviolta 0,43–0,65 prosenttia tuloista, eli valtaosa tuli 3,125 BTC:n lohkopalkkiosta.
  • Tuotantokustannus ja hinta. Analyytikkoarvion mukaan Bitcoinin tuotantokustannus oli syyskuussa 2026 noin 78 000 dollaria. Julkisten louhijoiden keskimääräinen tuotantokustannus oli noussut huhtikuun 2024 puolittumisen jälkeen noin 37 856 dollariin aiemmasta noin 16 800 dollarista.

Useat julkiset louhintayhtiöt eivät enää saaneet Bitcoinin louhinnasta voittoa, ja osa siirsi kapasiteettiaan tekoälyn ja muun raskaan laskennan palveluihin. Tekoälysopimusten arvo oli raporttien mukaan kymmeniä miljardeja dollareita, ja sähköliitäntä itsessään nousi arvokkaaksi omaisuuseräksi. Louhinnan kannattavuus ratkeaa nykyisin pitkälti sähkön hinnalla, laitteen tehokkuudella sekä kolikon hinnan ja vaikeustason erotuksella.

Yhteenveto: kannattaako louhinta aloittaa?

Louhinta on laskentaa, jolla on selkeä kaava ja selkeät kulut. Se ei ole salaperäinen rikastumiskeino eikä pelkkä huijaus, vaan kilpailtu, pääomavaltainen ja sähköä vaativa toiminta, jossa katteen ratkaisee monta muuttujaa, joihin yksittäinen louhija ei voi vaikuttaa.

  • Selvitä sähkön kokonaishinta siirtoineen ja veroineen, ei vain pörssihintaa.
  • Laske realistisesti nykyisellä hashpricella ja myös 30 prosentin laskulla tai kaksinkertaisella sähkön hinnalla.
  • Muista puolittuminen: seuraava on arviolta vuonna 2028.
  • Varaa rahaa veroihin, sillä louhintatulo on veronalaista tuloa.
  • Vältä lupauksia: varma tuotto louhinnasta on harha tai huijaus.

Realistinen arvio: vuonna 2026 louhinta ei ole Suomessa kannattavaa kotitalouden sähkön hinnalla ilman erittäin halpaa sähköä, tehokasta laitteistoa ja hyvää ajoitusta. Kannattavuus on laskennallinen arvio, ei taattu, ja markkinat voivat muuttua nopeasti.

Lähteet


Vastuuvapauslauseke: Tämä artikkeli on tarkoitettu vain tiedotustarkoituksiin. Sitä ei tarjota tai ole tarkoitettu käytettäväksi oikeudellisena, verotuksellisena, sijoitus-, rahoitus- tai muuna neuvona.
Kryptouutiset.net ei vastaa kaupallisen tiedotteen sisällöstä.

Coinmotion kutsukoodi on qayp1ovzrbk5r1kep1lk jolla saat -50% kaupankäyntikuluista 1kk ajaksi


Pasi

Pasi on Kryptouutiset.net -sivuston perustaja ja päätoimittaja. Hän perusti sivuston tarpeesta tuoda suomalaisille puolueetonta ja teknologiaan keskittyvää tietoa kryptovaluutoista ilman kaupallista "hypeä". Pasi on toiminut alalla vuodesta 2014, ja hänen pitkä kokemukseen lohkoketjuteknologiasta luo pohjan sivuston toimituksellisille periaatteille. Pasi vastaa sivuston laadunvalvonnasta ja kirjoittaa syväluotaavia artikkeleita alan merkittävimmistä teknisistä murroksista.