Viime vuosina kryptovaluutoista on tullut osa myös suomalaista rahoitusalaa. Suomessa toimii useita yrityksiä, jotka tarjoavat erilaisia kryptovaluuttoihin liittyviä palveluita aina kaupankäynnistä maksamiseen, sijoituspalveluihin, louhintaan sekä säilytysratkaisuihin. Suomen Finanssivalvonta on vuodesta 2019 alkaen edellyttänyt virtuaalivaluutan palveluntarjoajilta rekisteröitymistä, mikä on tuonut toimialalle sääntelyä ja luotettavuutta. Tässä artikkelissa esitellään kattavasti suomalaiset keskeiset kryptoyritykset eri kategorioissa, niiden taustat, palvelut, kehitys ja nykytila sekä tulevaisuuden näkymät.

Kryptovaluuttapörssit ja kaupankäyntialustat

Coinmotion – Suomen ensimmäinen kryptopörssi

Perustiedot: Coinmotion on Suomen vanhin ja tunnetuin kryptovaluuttojen kauppapaikka. Palvelun perusti vuonna 2012 Henry Brade nimellä Prasos Oy, ja yhtiö rebrändäsi vuonna 2020 Coinmotion Oy:ksi. Coinmotionin päätoimipaikka on Jyväskylässä, ja se on Finanssivalvonnan alaisuudessa toimiva maksulaitos. Vuonna 2019 Coinmotion sai Finanssivalvonnalta maksulaitoksen toimiluvan, ollen vasta kolmas kryptoyritys Euroopassa kyseisen luvan saaneiden joukossa. Coinmotion on kasvanut Suomen suosituimmaksi kryptopalveluksi ja sillä on yli 100 000 asiakasta.

Tarjonta ja palvelut: Coinmotion toimii suomenkielisenä kryptopörssinä, jossa voi ostaa, myydä ja säilyttää Bitcoinia sekä useita muita kryptovaluuttoja. Palvelu on suunnattu myös aloitteleville sijoittajille helppokäyttöisyytensä ansiosta. Coinmotion tarjoaa monipuolisia lisäpalveluja, kuten kuukausittaisen säästämisen (automaattiset toistuvat ostot) ja Säilö-nimisen holvipalvelun, joka tuo lisäturvaa varojen säilytykseen. Coinmotionin kautta on aiemmin voinut hankkia myös prepaid-debit-kortin kryptojen käyttöä varten, mutta korttipalvelu on sittemmin lopetettu. Uutena ominaisuutena Coinmotion mahdollistaa suomalaisten laskujen maksamisen kryptovaluutoilla: käyttäjä voi syöttää laskun tiedot ja Coinmotion muuntaa asiakkaan kryptot euroiksi laskun maksua varten pientä 0,90 € palvelumaksua vastaan. Coinmotionin Wealth-yksikkö puolestaan tarjoaa varakkaille yksityishenkilöille ja yrityksille räätälöityä palvelua, kuten henkilökohtaisen tilivastaavan ja OTC-kauppaa isommille summille.

Historia ja kehitys: Coinmotion aloitti pienestä bitcoin-välittäjästä aikana, jolloin Bitcoinista tiesi harva ja kurssi oli noin 200 € tasolla. Yhtiö rakensi Suomen ensimmäisen Bitcoin-automaatin Helsingin Asematunneliin jo vuonna 2015 Levykauppa Äx:n yhteyteen. Vuosien varrella Coinmotion on laajentanut palveluvalikoimaansa ja asiakaskuntaansa. Se on myös ollut aktiivinen alan yhteisössä – Coinmotionin emoyhtiö Prasos järjesti aikoinaan Bittiraha.fi-sivustoa ja Bitcoin-foorumia suomalaisille harrastajille. Yhtiö on saanut ulkopuolista rahoitusta ja sen omistajapohja on laajentunut; esimerkiksi vuonna 2017 Prasos keräsi sijoituskierroksella pääomaa laajentaakseen toimintaansa Euroopassa. Coinmotion sai syksyllä 2019 virallisen maksulaitosluvan, mikä vakiinnutti sen asemaa luotettavana toimijana.

Nykytila: Coinmotion on vakiinnuttanut asemansa Suomen johtavana kryptopalveluna. Sitä pidetään luotettavana ja turvallisena toimijana, ja palvelu on lokalisoitu suomeksi asiakaspalvelua myöten. Coinmotionilla on arviolta kymmeniä tuhansia aktiivisia käyttäjiä ja sen kautta on vuosien mittaan välitetty kryptovaluuttoja huomattavilla volyymeillä. TrustPilot-arvosteluissa Coinmotion on saanut keskimäärin 3,6/5 tähteä, ja 74 % arvosteluista antaa 4 tai 5 tähteä, mikä on varsin hyvä taso finanssialan palvelulle. Coinmotion on laajentanut toimintaansa myös Suomen ulkopuolelle – palvelua käyttää asiakkaita muista EU-maista, ja yhtiöllä on ollut toimintaa mm. Espanjassa. Kilpailijoihin verrattuna Coinmotionin kulurakenne on hieman korkeampi, mistä se on saanut kritiikkiä, mutta vastapainona se tarjoaa monipuolisia palveluita ja pankkimaisen turvallisuuden. Coinmotion on myös ilmoittanut panostavansa entistä enemmän vaatimustenmukaisuuteen ja turvallisuuteen tulevan EU-sääntelyn (MiCA) voimaantulon myötä.

Tulevaisuudennäkymät: Coinmotion suunnittelee palveluidensa jatkuvaa kehittämistä. Yhtiö seuraa aktiivisesti regulaation kehittymistä – EU:n uusi kryptovaluuttoja koskeva lainsäädäntö tuo lisää vaatimuksia mm. asiakasdokumentaatioon ja varojen siirtojen valvontaan. Coinmotion todennäköisesti laajentaa kryptovalikoimaansa ja mahdollisesti jälleen maksukortti- tai maksutiliratkaisuja, jos kysyntää on. Yhtiö on myös kertonut tavoitteestaan olla johtava pohjoismainen toimija, mikä voi tarkoittaa laajentumista uusiin maihin tai yritysostoja. Coinmotionin vahva maine kotimaassa antaa hyvän pohjan tulevalle kasvulle.

Merkittävät tapahtumat: Coinmotionin historian varrelle mahtuu useita virstanpylväitä. Vuonna 2015 asennettiin ensimmäinen Bitcoin-automaatti Coinmotionin toimesta Helsinkiin. Vuonna 2019 yhtiö sai Maksulaitoksen toimiluvan Finanssivalvonnalta. Vuonna 2020 Prasos Oy:n nimeksi vaihdettiin Coinmotion Oy, mikä selkeytti brändiä. Coinmotion on myös tehnyt yhteistyötä suomalaisten pankkien kanssa harkitessaan palveluidensa liittämistä perinteiseen finanssijärjestelmään. Viime vuosina Coinmotion otti käyttöön uuden alustan ja mobiilisovelluksen, sekä lanseerasi laskujen laskupalvelun kryptovaluutoilla. Yhtiön johdossa tapahtui vaihdos vuonna 2023, kun Antti-Jussi Suominen aloitti Coinmotionin toimitusjohtajana. Coinmotionin pitkään jatkunut kasvu ja alan myllerryksissä selviäminen ilman suurempia skandaaleja kertovat sen vahvasta asemasta markkinoilla.

Northcrypto – helppokäyttöisyyteen keskittyvä kotimainen pörssi

Perustiedot: Northcrypto on suomalainen kryptovaluuttojen kaupankäyntialusta, joka on perustettu vuonna 2018. Verkkopalvelu Northcrypto.com avattiin keväällä 2019 ja yhtiön pääkonttori sijaitsee Turussa. Northcrypto Oy:n toimitusjohtajana toimii Ville Runola. Yhtiö on Finanssivalvonnan rekisteröimä virtuaalivaluutan tarjoaja ja toiminut moitteetta sääntelyn piirissä. Northcrypto on alusta asti markkinoinut itseään erityisesti aloittelijaystävällisenä ja selkeänä palveluna, joka panostaa turvallisuuteen ja yksinkertaisuuteen.

Palvelut: Northcrypto mahdollistaa Bitcoinin ja noin kymmenen muun suositun kryptovaluutan ostamisen, myymisen ja säilytyksen. Valikoimaan kuuluvat mm. Ethereum, Litecoin, Chainlink, Aave, Polygon, USD Coin (stablecoin) sekä joitakin suosittuja meemikolikoita kuten Dogecoin. Palvelun käyttöliittymä on riisuttu ja helppokäyttöinen: talletukset onnistuvat SEPA-pankkisiirroilla (ilman talletusmaksuja) ja kaupankäyntikulu on kaikille käyttäjille kiinteä 1 % per kauppa. Northcrypto tarjoaa myös veroraportointityökalun yhteistyössä Kryptoverotus.fi-palvelun kanssa, mikä auttaa käyttäjiä raportoimaan kaupankäyntinsä verottajalle oikein. Vuonna 2022 Northcrypto lanseerasi Northcrypto Private -palvelun varakkaille asiakkaille, tarjoten laajempaa kryptovalikoimaa ja mahdollisuuden ansaita korkotuottoja sijoituksille (yhtiö kertoi Private-palvelun avulla voivan sijoittaa mihin tahansa kryptovaluuttaan ja ansaita korkoa). Northcrypto ei peri erillisiä säilytysmaksuja, ja asiakkaat voivat halutessaan nostaa kryptonsa omaan lompakkoon milloin tahansa. Yhtiön vahvuuksia ovat suomenkielinen 24/7 asiakaspalvelu ja nopeat SEPA-nostot sekä -talletukset.

Historia ja kehitys: Northcrypton perustivat joukko kryptovaluutoista innostuneita yrittäjiä vuonna 2018, ja palvelu saavutti virallisen lanseerauksen seuraavana vuonna. Alkuvaiheessa Northcrypto sai julkisuutta edullisilla kuluillaan ja yksinkertaisella käyttöliittymällään verrattuna kilpailijoihin. Yhtiö on kasvanut hallitusti ja laajentanut kieliversioitaan suomalaisesta myös englanniksi, espanjaksi, ruotsiksi ja saksaksi palvellakseen kansainvälisiä asiakkaita. Northcrypto on pysynyt taloudellisesti vakaana ja on pitänyt kulurakenteensa kurissa. Vuonna 2022 markkinoilla tapahtunut kryptohintojen lasku vaikutti myös Northcrypton volyymeihin, mutta yhtiö on säilynyt kannattavana. Kesäkuussa 2024 Northcrypto uutisoi merkittävästä yritysjärjestelystä: ruotsalainen pörssiyhtiö GreenMerc AB aikoi ostaa Northcrypton ja yhdistää sen omaan kryptoliiketoimintaansa. Tämä kauppa toteutui myöhemmin samana vuonna, ja Northcrypto yhdistyi GreenMercin omistukseen syksyllä 2024. GreenMerc omistaa myös ruotsalaisen Trijo-kryptopörssin, joten fuusion myötä syntyi yksi Pohjoismaiden suurimmista kryptovälittäjistä.

Nykytila: Northcrypto jatkaa toimintaansa GreenMerc-konsernin alaisena, ja palvelu pyörii normaalisti Turusta käsin. Yhdistymisen ei ole kerrottu vaikuttavan käyttäjien arkeen, mutta taustalla isompi omistaja voi mahdollistaa uusien tuotteiden tuomisen valikoimaan. Northcrypto on edelleen monelle suomalaiselle sijoittajalle suosittu valinta matalien kulujensa ja luotettavan maineensa ansiosta. Asiakasmääristä Northcrypto ei ole julkisesti ilmoittanut, mutta niiden arvioidaan olevan kymmeniä tuhansia. Yhtiön markkina-asema Suomessa on toiseksi suurin Coinmotionin jälkeen, erityisesti piensijoittajien keskuudessa. Northcrypto on aktiivinen sosiaalisessa mediassa ja kryptoyhteisössä, ja se sponsoroi ajoittain kotimaisia kryptotapahtumia kasvattaakseen näkyvyyttään. Kilpailukenttä on kuitenkin kiristynyt – kansainväliset pörssit (kuten Binance, Kraken ym.) houkuttelevat myös suomalaisia käyttäjiä. Northcrypto erottautuu tarjoamalla täysin suomenkielisen palvelun ja kotimaisen asiakastuen, mikä on monille tärkeä luottamustekijä. Yhtiön talletus- ja nostopalvelut toimivat nopeasti kotimaisen pankkijärjestelmän kautta, mikä on etu ulkomaisiin kilpailijoihin nähden.

Tulevaisuus: Northcrypton sulautuminen osaksi suurempaa konsernia tarkoittaa, että tulevaisuudessa palvelu saattaa nähdä uudistuksia. GreenMerc on ilmoittanut tavoitteenaan nousta Pohjoismaiden johtavaksi kryptotoimijaksi. On mahdollista, että Northcrypto-brändi ja ruotsalainen Trijo yhdistetään tai tuotemerkit ainakin tekevät yhteistyötä taustajärjestelmien osalta. Northcrypto saattaa laajentaa kryptovaluuttavalikoimaansa vastaamaan kansainvälisten pörssien tarjontaa, ja esimerkiksi uusia DeFi-tokenien tai NFT-markkinapaikkojen integraatioita voisi tulla. Myös lainapalvelut tai staking-tuotteet voisivat olla kehitteillä, jotta Northcrypto pysyy kilpailukykyisenä. EU:n Markets in Crypto-Assets -asetuksen (MiCA) tullessa voimaan yhtiö joutuu panostamaan entisestään vaatimustenmukaisuuteen – toisaalta selkeä lainsäädäntö voi myös madaltaa kynnystä uusilta asiakkailta tulla markkinoille. Northcrypton johdossa uskotaan, että alan pienemmät toimijat tulevat konsolidoitumaan ja vain hyvin rahoitetut yritykset pärjäävät kiristyvässä sääntely-ympäristössä. GreenMerc-kaupan ansiosta Northcryptolla on tässä mielessä vakaat selkänojat ja se voi jopa harkita oman kilpailijan ostamista Suomessa tai lähialueilla.

Merkittäviä tapahtumia: Northcrypton lyhyeen historiaan mahtuu jo muutamia huomattavia käänteitä. Perustamisvuonnaan 2018 yhtiö sai enkelisijoittajilta siemenrahoitusta toiminnan käynnistämiseen. Vuonna 2019 palvelu avattiin suurelle yleisölle ja jo ensimmäisen toimintavuoden aikana Northcrypto saavutti tuhansia käyttäjiä. Vuonna 2021 Northcrypto otti käyttöön suomenkielisen mobiilisovelluksen helpottaakseen kaupankäyntiä mobiilissa. Kesällä 2024 julkistettiin fuusio ruotsalaisen GreenMercin kanssa, joka saatiin päätökseen marraskuussa 2024. Fuusion yhteydessä Northcrypton omistajat saivat osakkeita GreenMercistä kauppahintana, ja GreenMerc listattuna yhtiönä tiedotti asiasta pörssitiedotteilla. Tämä kauppa on yksi ensimmäisistä kansainvälisistä yritysostoista Pohjoismaiden kryptosektorilla. Northcrypto on tähän mennessä välttynyt skandaaleilta tai tietomurroilta – merkittävänä positiivisena tapahtumana voi pitää myös Finanssivalvonnan rekisteröintiä 2019 ja palvelun moitteetonta pyörimistä siitä lähtien.

LocalBitcoins – P2P-vaihtopalvelun pioneeri (toiminta päättynyt)

Perustiedot: LocalBitcoins oli suomalainen peer-to-peer-bitcoin-vaihtopalvelu, joka toimi täysin eri mallilla kuin perinteiset pörssit. Yhtiö perustettiin Helsingissä kesäkuussa 2012 Jeremias Kangaksen toimesta. LocalBitcoinsin kautta käyttäjät pystyivät käymään kauppaa Bitcoinilla suoraan toistensa kanssa asettamalla osto- ja myynti-ilmoituksia, ja kaupat toteutettiin luotettavasti palvelun escrow-suojausmekanismin avulla. Yritys kasvoi nopeasti globaaliksi markkinapaikaksi ja oli aikanaan yksi tunnetuimmista Bitcoin-alan brändeistä maailmassa. Pääkonttori sijaitsi Helsingissä ja yhtiö operoi LocalBitcoins Oy -nimellä.

Palvelun luonne: LocalBitcoins erosi muista pörsseistä siinä, että se yhdisti suoraan ostajat ja myyjät. Käyttäjät julkaisivat sivustolle ilmoituksia, joissa tarjosivat ostaa tai myydä bitcoineja tiettyyn kurssiin eri maksutavoilla (esim. pankkisiirto, käteinen tapaaminen, MobilePay, PayPal jne.). Kun toinen käyttäjä vastasi ilmoitukseen, LocalBitcoins lukitsi bitcoinit escrow-tilille ja vapautti ne ostajalle, kun myyjä vahvisti maksun vastaanoton. Palvelu mahdollisti kymmenillä eri fiat-valuutoilla kaupan käymisen paikallisesti lähes kaikkialla maailmassa. LocalBitcoinsin vahvuus oli laaja käyttäjäkunta: huippuvuosina (esim. Q4/2020) palvelulla oli yli 1 000 000 aktiivista treidaajaa ja pelkästään loka–joulukuussa 2020 kaupankäyntivolyymi oli 612 miljoonaa USD. LocalBitcoins toimi täysin englanniksi (sekä kymmenillä muilla kielillä), mutta suomalaisena yrityksenä se rekisteröityi Finanssivalvonnan listalle marraskuussa 2019 uuden lain vaatimuksesta. Yhtiö peri kaupankäynnistä pienen komission ja valuuttakurssien erotuksesta. LocalBitcoins tarjosi käyttäjille myös nettilompakon bitcoineille ja yksinkertaisen mobiilisovelluksen.

Historia ja kehitys: LocalBitcoins oli edelläkävijä aikanaan – se syntyi aikana, jolloin muita helppoja tapoja ostaa bitcoineja paikallisesti ei juurikaan ollut. Vuonna 2013 palvelu alkoi tuottaa tuloja ja laajeni kansainvälisesti eri maiden käyttäjien omaksuessa sen. 2010-luvun puolivälissä LocalBitcoins oli mukana Financial Timesin FT1000-listalla Euroopan nopeimmin kasvavien yritysten joukossa. Yhtiö kuitenkin kohtasi haasteita: käyttäjien kautta tapahtui joitakin väärinkäytöksiä (mm. rahanpesutapauksia 2014, 2016 ja 2018, joissa palvelua hyödynnettiin laittomaan kauppaan). LocalBitcoins reagoi asteittain lisäämällä KYC/AML-käytäntöjä. Erityisesti vuonna 2019 voimaan tullut uusi virtuaalivaluuttalaki pakotti LocalBitcoinsin toteuttamaan tiukat tunnistautumiskäytännöt, mikä karkotti osan käyttäjistä, jotka olivat tottuneet anonyymimpään kaupankäyntiin. Yhtiöön kohdistui myös kyberhyökkäys tammikuussa 2019, jolloin hyökkääjät onnistuivat varastamaan käyttäjiltä bitcoineja noin 28 200 dollarin arvosta – LocalBitcoins kuitenkin ratkaisi tilanteen nopeasti ja korosti kaksivaiheisen tunnistautumisen tärkeyttä. Vuonna 2018 LocalBitcoins oli liikevaihdoltaan yksi Suomen menestyneimmistä startup-yrityksistä ja se palkittiin Kauppalehden menestyjälistauksessa. Yritys kasvoi kannattavasti ilman suuria ulkopuolisia rahoituskierroksia.

Nykytila ja alasajo: Kryptomarkkinoiden murros ja kiristynyt kilpailu alkoivat näkyä LocalBitcoinsin käytössä 2020-luvulla. Globaalit P2P-kilpailijat sekä perinteiset keskitetyt pörssit tarjosivat vaihtoehtoja, ja erityisesti regulaation tiukentuminen kavensi LocalBitcoinsin aiempaa vahvuutta anonyymissä treidauksessa. Helmikuussa 2023 LocalBitcoins ilmoitti yllättäen lopettavansa palvelunsa. Syynä kerrottiin olevan vaikea markkinatilanne: kryptotalvi ja volyymien lasku olivat tehneet liiketoiminnasta kannattamatonta. Palvelu sulki uusien käyttäjien rekisteröitymisen 9.2.2023 ja kauppapaikka ajettiin alas parin viikon sisällä siitä. Käyttäjille annettiin vielä aikaa vuoden 2023 loppuun asti nostaa varansa pois LocalBitcoins-lompakoista. Yli kymmenen vuoden toiminnan jälkeen LocalBitcoinsin tarina tuli päätökseen. Yhtiö kertoi tiedotteessaan olevansa “surullinen joutuessaan lopettamaan” ja kiitti käyttäjäyhteisöä vuosien tuesta.

Vaikutus ja perintö: LocalBitcoinsin lopetus jätti aukon P2P-markkinaan, mutta samankaltaiset palvelut (kuten Paxful, Binance P2P jne.) täyttivät kysyntää. Suomessa LocalBitcoins oli merkittävä alan pioneeri – se toi Helsinkiin paljon kryptovaluuttaosaamista ja moni nykyinen asiantuntija on aloittanut uransa LocalBitcoinsin palveluksessa. Yhtiön perustaja Jeremias Kangas sekä pitkäaikainen toimitusjohtaja Nikolaus Kangas ovat olleet näkyviä henkilöitä kryptoyhteisössä. Vaikka palvelu on suljettu, sen perintö näkyy: vuoden 2025 kesäkuussa Finanssivalvonta määräsi LocalBitcoinsille 500 000 euron seuraamusmaksun puutteista, joita oli ollut asiakkaan tunnistamisessa viimeisinä toimintavuosina. Tämä korostaa sitä, kuinka regulaation vaatimukset ehtivät kiriä yhtiön edelle. LocalBitcoins opetti alan toimijoille arvokkaita läksyjä: tarve tasapainottaa yksityisyys ja sääntelyn noudattaminen, sekä kuinka skaalata palvelu globaaliksi suomalaisella osaamisella. Se on hyvä esimerkki suomalaisesta innovatiivisesta yrityksestä, joka ehti palvella miljoonia käyttäjiä ympäri maailman yli vuosikymmenen ajan.

Kvarn X – uusi nouseva kryptovälittäjä

Perustiedot: Kvarn X on suomalainen kryptovaluuttapörssi ja -sijoitusalusta, joka on lanseerattu 2020-luvun alkupuolella (Kvarn X aloitti palvelunsa täysimittaisesti vuonna 2023). Palvelua operoi helsinkiläinen fintech-yhtiö Kvarn Capital Oy (Y-tunnus 3288803-2). Kvarn X on Finanssivalvonnan rekisteröimä virtuaalivaluutan tarjoaja ja sillä on myös maksulaitoksen/elektronisen rahan toimilupa, mikä tarkoittaa että se voi laajentaa palveluitaan perinteisen finanssialan puolelle. Yhtiön taustajoukoissa on finanssi- ja teknologiataustan omaavia henkilöitä, ja kesäkuussa 2025 toimitusjohtajaksi nimitettiin kokenut kryptovaikuttaja Martin Wichmann.

Palvelut ja ominaisuudet: Kvarn X pyrkii tarjoamaan Pohjoismaiden laajimman kryptovaluuttavalikoiman yhdistettynä kotimaiseen helppokäyttöisyyteen. Alustan kautta käyttäjät voivat käydä kauppaa yli 160 kryptovaluutalla, mikä on huomattavasti enemmän kuin vanhemmilla suomalaisilla toimijoilla. Kvarn X panostaa mobiilisovellukseen – applikaatio on saatavilla iOS:lle ja Androidille, ja tilin avaaminen onnistuu minuuteissa vahvan tunnistautumisen avulla. Palvelun käyttöliittymä on täysin suomenkielinen, mutta myös englannin kielen voi valita. Kvarn X tarjoaa kilpailukykyiset kulut: yhtiö mainostaa Nordicsien alhaisimpia kaupankäyntipalkkioita ja mahdollisuutta myös edistyneempään kaupankäyntiin Kvarn X Pro -tilassa aktiivisille treidaajille. Lisäksi Kvarn X:llä on suunnitelmissa tarjota erilaisia sijoitusinstrumentteja – lehdistötiedotteen mukaan tavoitteena on yhdistää perinteinen sijoittaminen ja kryptosijoittaminen saman brändin alle. Tämä viittaa siihen, että Kvarn Capital voi jatkossa tuoda esimerkiksi rahastomaisia tuotteita tai osakesijoittamisen elementtejä palveluun. Kvarn X markkinoi myös sijoittajille suunnattua sisältöä ja oppaita, joten se pyrkii olemaan paitsi kaupankäyntialusta, myös sijoittajan tietopankki. Turvallisuuden osalta Kvarn X ilmoittaa käyttävänsä Fireblocksin institutionaalista säilytysteknologiaa varojen suojaamiseen. Lisäksi palvelu on yhteensopiva suomalaisten verotusraporttivaatimusten kanssa ja tarjoaa työkaluja kauppojen kirjanpitoon.

Historia ja tausta: Kvarn Capital Oy perustettiin muutaman vuoden valmistelujen tuloksena, ja sen perustajiin kuuluu mm. Joonas Järvinen. Alkuperäinen idea oli rakentaa moderni kryptovälittäjä, joka pystyy palvelemaan aktiivisia treidaajia paremmin kuin olemassa olevat kotimaiset palvelut. Kvarn X sai Finanssivalvonnan rekisteröinnin ja e-rahaluvan, mikä kesti oman aikansa, mutta lopulta palvelu avautui yleisölle. Yhtiö keräsi vuoden 2022 lopulla siemenrahoitusta kotimaisilta sijoittajilta. Alkuvuodesta 2023 Kvarn X aloitti toimintansa soft launch -tyyppisesti ja alkoi kerätä käyttäjiä. Erityisesti vuoden 2023–2024 kryptomarkkinoiden toipuminen antoi hyvän pohjan kasvulle. Kvarn X:n tunnettuus koheni huomattavasti, kun kesällä 2025 Martin Wichmann – joka tunnetaan Aave-protokollan alkuvaiheen tiimistä – hyppäsi toimitusjohtajaksi. Tämä rekrytointi toi Kvarn X:lle uskottavuutta asiantuntijapiireissä. Wichmannin mukaantulo tapahtui samaan aikaan, kun Kvarn X ilmoitti olevansa keräämässä usean miljoonan euron rahoituskierrosta kasvun vauhdittamiseksi. Yhtiö viestitti aikeistaan laajentua Pohjoismaissa vielä vuoden 2025 aikana ja tavoitteli paikkaa alueen suurimpana kryptovaratoimijana. Huomionarvoista on, että Wichmann mainitsi EU-sääntelyn (MiCA) kiristyvän ja ennakoi alan konsolidaatiota – Kvarn X selvästi aikoo olla aktiivinen pelaaja mahdollisissa yritysjärjestelyissä, joissa pienempiä toimijoita yhdistyy.

Nykytila: Tällä hetkellä (syksyllä 2025) Kvarn X on voimakkaassa kasvussa. Palvelulla on jo tuhansia rekisteröityneitä käyttäjiä Suomessa, ja markkinaosuus on kasvanut tasaisesti, vaikka se onkin vielä perinteisiä Coinmotionia ja Northcryptoa pienempi. Suuri kryptovalikoima on houkutellut kokeneempia sijoittajia, jotka haluavat käydä kauppaa myös altcoineilla. Kvarn X on erottunut edukseen modernilla brändillään ja nuorekkaan sijoittajasukupolven puhuttelemisella – yhtiön mukaan Suomessa jopa 20 % nuoremmista ikäluokista omistaa kryptoja, joten potentiaalia on. Asiakaspalaute on toistaiseksi ollut positiivista, erityisesti käyttöliittymän sujuvuuden ja edullisten kulujen osalta. Kvarn X:n haasteena on rakentaa luottamus yhtä vahvaksi kuin kauemmin toimineilla kilpailijoilla; tähän se pyrkii korostamalla kotimaisuutta ja turvallisuutta. Yhtiö on myös solminut kumppanuuksia ulkomailla – Wichmann mainitsi, että heillä on jo vahva verkosto Suomen ulkopuolella, mikä mahdollistaa nopean kasvun muissa Pohjoismaissa ja Baltiassa. Kilpailijakentässä Kvarn X:n suoria kotimaisia kilpailijoita ovat lähinnä Coinmotion ja Northcrypto, kun taas kansainvälisesti samasta asiakassegmentistä kilpailevat esim. Binance ja Coinbase. Kvarn X kuitenkin hyötyy siitä, että isot kansainväliset “jätit” eivät ole panostaneet erityisesti Pohjoismaiden markkinaan, vaan täällä on tilaa paikalliselle toimijalle. Yhtiön taloustilanne on vahvistumassa uuden rahoituskierroksen myötä, mikä antaa puskureita myös mahdollisiin huonompiin markkinatilanteisiin.

Näkymät: Kvarn X:n tulevaisuus vaikuttaa lupaavalta. Mikäli se onnistuu kasvamaan kotimaassa ja toteuttamaan laajentumissuunnitelmansa ulkomaille, siitä voi tulla yksi Pohjois-Euroopan merkittävistä kryptobrändeistä. Yhtiön strategiaan kuuluu tarjota perinteisempiäkin sijoituspalveluja – voidaan odottaa esimerkiksi kryptovaluuttoihin sidottuja ETP-tuotteita tai yhteistyötä perinteisten varainhoitajien kanssa. Kvarn X aikoo myös luoda media-/sisältöalustan sijoittajille, mikä voisi tarkoittaa omaa analyysitiimiä tai sijoituskoulutusta palvelun yhteydessä. Sääntelyn osalta MiCA-asetus tulee voimaan vaiheittain vuosina 2024–2025, ja Kvarn X on ajoituksensa puolesta moderni toimija, jonka prosessit on rakennettu asetusta silmällä pitäen – tämä voi kääntyä kilpailueduksi vanhempiin toimijoihin nähden, jotka joutuvat päivittämään käytäntöjään. Myös mahdolliset yritysostot ovat näköpiirissä: Kvarn X voisi ostaa esimerkiksi jonkin pienemmän kotimaisen kryptoalan startupin tai kilpailevan palvelun vahvistaakseen asemaansa.

Merkittävät tapahtumat: Kvarn X on vielä nuori, mutta muutama merkkipaalu on jo kirjattu: Palvelun lanseeraus 2023 toi markkinoille uuden toimijan vuosien tauon jälkeen. Keväällä 2023 Kvarn X sai Finanssivalvonnan rekisteröinnin ja aloitti ensimmäiset kaupat. Kesäkuussa 2025 Martin Wichmannin nimitys toimitusjohtajaksi nosti yrityksen profiilia huomattavasti mediassa – hän on yksi harvoja suomalaisia, joilla on suoraa kokemusta miljardiluokan kryptoprojektin (Aave) rakentamisesta. Wichmannin nimitys ja hallituksen uudelleenjärjestely (edellinen toimitusjohtaja Antti Pirinen siirtyi hallituksen puheenjohtajaksi) signaloi yhtiön siirtymistä kiihdytettyyn kasvuvaiheeseen. Lisäksi käynnissä oleva rahoituskierros vuonna 2025 on tärkeä: jos se onnistuu keräämään suunnitellut useat miljoonat eurot, se on yksi suurimmista suomalaisista kryptoyritysten rahoituksista sitten Tesseractin (josta lisää myöhemmin). Yhtiön perustajat kuten Joonas Järvinen ovat todenneet Wichmannin tuovan “kiistatonta näyttöä skaalauksesta ja menestyksestä”, mikä on vahva signaali myös sijoittajille. Kvarn X tulee olemaan erittäin mielenkiintoinen seurattava tulevina vuosina kotimaisessa kryptokentässä.

Maksupalvelut ja kryptovaluuttamaksaminen

Vaikka kryptovaluuttoja käytetään Suomessa vielä melko rajallisesti suoraan maksuvälineenä, on muutamia yrityksiä ja ratkaisuja, jotka mahdollistavat kryptomaksut. Pääosin kyse on kuitenkin siitä, että kryptot vaihdetaan taustalla euroiksi maksutilanteessa. Seuraavassa käsitellään suomalaisia toimijoita, jotka yhdistävät kryptot ja maksamisen.

Coinmotionin maksupalvelut ja kortti

Coinmotion on kryptopörssin ohella laajentanut palvelujaan maksamisen suuntaan. Kuten edellä mainittiin, Coinmotion tarjoaa laskujen maksupalvelun: käyttäjä voi maksaa mitä tahansa kotimaista laskua Coinmotion-tilillään olevilla kryptovaluutoilla. Coinmotion huolehtii siitä, että kryptot muunnetaan euroksi ja maksetaan laskun saajalle, joten vastaanottaja saa euroja eikä edes tiedä maksajan käyttäneen Bitcoinia. Tämä palvelu, joka lanseerattiin vuonna 2022, on ensimmäinen laatuaan Suomessa ja sen avulla kryptoharrastaja voi hyödyntää kertyneitä varojaan arjen menoihin suoraan. Palvelu on saanut käyttäjiltä kiitosta helppoudesta – laskun maksu hoituu muutamassa minuutissa ja Coinmotion veloittaa kiinteän pienen käsittelymaksun 0,90 €.

Coinmotion tarjosi myös aiemmin Coinmotion-kortin, joka oli Visa-pohjainen prepaid-debit-kortti. Kortti mahdollisti kryptovarojen käyttämisen missä tahansa Visa-kelpoisessa maksupäätteessä: Coinmotion-tililtä tehtiin automaattisesti euroiksi muunto maksun hetkellä. Tämä kortti ehti olla asiakkaiden käytössä, mutta vuonna 2022 Coinmotion vetäytyi korttimarkkinasta ja korttien toiminta lopetettiin. Syynä olivat ilmeisesti yhteistyökumppanin muutokset ja korttipalvelun vähäinen kysyntä suhteessa kustannuksiin. Coinmotion kuitenkin vihjasi, että tulevaisuudessa kortti voidaan tuoda takaisin, mikäli kysyntä kasvaa ja sopiva yhteistyö maksujärjestelmän kanssa löytyy.

Suomessa perinteiset pankit eivät suoraan tarjoa kryptovaluuttatilejä tai -maksuja, mutta Coinmotionin maksulaitoslisenssi mahdollistaa sille innovoida tällä sektorilla. Coinmotionilla on IBAN-tilinumerot asiakkailleen, joten periaatteessa se voi toimia hyvin pankin tavoin – asiakas voi pitää euroja Coinmotion-tilillä ja lähettää tai vastaanottaa eurotilisiirtoja. Yhtiö onkin asemoinut itsensä eräänlaiseksi “kryptopankiksi”. Tulevaisuudessa Coinmotion voisi laajentaa maksupalveluitaan esimerkiksi yrityksille suunnattuihin kryptovastaanottoihin (kauppiaille) tai kansainvälisiin remittance-siirtoihin kryptojen avulla. Jälkimmäisestä Coinmotion on julkaissut oppaita, joissa kerrotaan kuinka kryptojen avulla voi lähettää rahaa ulkomaille tehokkaasti, mikä vihjaa yrityksen katsovan myös globaaleja maksusovelluksia.

Kryptovaluutoilla maksaminen kaupoissa

Toistaiseksi Suomessa ei ole erillisiä suuria kotimaisia maksupalveluntarjoajia, jotka olisivat erikoistuneet kryptovaluuttamaksuihin. Muutamia kokeiluja on kuitenkin nähty: jo 2010-luvulla Prasos (Coinmotionin taustayhtiö) tarjosi Bittimaksu-palvelua, jonka kautta kauppiaat pystyivät vastaanottamaan Bitcoin-maksuja ja saamaan eurot tililleen. Myöhemmin tämänkaltaiset ratkaisut eivät yleistyneet laajasti, mutta yksittäiset verkkokaupat ja liikkeet ovat hyväksyneet Bitcoinia maksuvälineenä suoraan. Esimerkiksi joissakin IT-alan liikkeissä ja kahviloissa saattoi maksaa bitcoinilla, usein käyttäen kansainvälisiä maksuprosessoreja (kuten BitPay tai CoinGate). Varsinaisia suomalaisia kryptomaksamisen startup-yrityksiä ei kuitenkaan ole noussut merkittäviksi tekijöiksi. Yksi syy on, että kysyntä on vielä vähäistä – suomalaiset kuluttajat toistaiseksi lähinnä sijoittavat kryptovaluuttoihin, eivätkä käytä niitä arjessa maksamiseen.

Epassi ja muut Fintechit: Ajoittain on esitetty kysymys, voisivatko suositut suomalaiset fintech-maksusovellukset (kuten MobilePay, Pivo tai Epassi) integroida kryptovaluutat. Tällä hetkellä yksikään näistä ei tarjoa suoraa tukea kryptomaksuille, mahdollisesti sääntely-ympäristön ja vähäisen kysynnän vuoksi. Epassi (liikunta- ja kulttuurietujen maksupalvelu) flirtTail idealla kryptosta, mutta ainakaan julkisesti ei ole raportoitu Epassin hyväksyneen kryptoa maksuvälineeksi. Näiden toimijoiden fokus on pysynyt perinteisissä euro-transaktioissa.

EUROe ja stablecoin-maksut

Yksi merkittävä suomalainen avaus kryptomaksamisen alalla on EUROe-stablecoin. Kyseessä on ensimmäinen EU-sääntelyn mukainen euroon sidottu stablecoin, jonka on laskenut liikkeelle suomalainen Membrane Finance Oy. EUROe toimii käytännössä kuin digitaalinen euro: yksi EUROe-token vastaa arvoltaan yhtä euroa ja sen vakuudeksi Membrane Finance säilyttää oikeita euroja pankkitilillä. Membrane Finance sai Finanssivalvonnalta sähkörahayhteisön (Electronic Money Institution, EMI) luvan ja julkaisi EUROe:n Ethereum-lohkoketjussa helmikuussa 2023. Kyseessä on täysivarantoinen stablecoin, eli jokaisen liikkeellä olevan tokenin takana on yksi euro talletettuna ja tokenit ovat lunastettavissa takaisin fiat-euroiksi. EUROe:n liikkeeseenlasku teki Membrane Financesta ensimmäisen eurooppalaisen toimijan, joka tarjosi MiCA-sääntelyn vaatimukset täyttävää stablecoinia.

Käyttö ja merkitys: EUROe mahdollistaa periaatteessa euromääräiset kryptomaksut nopeasti ja globaalisti. Esimerkiksi suomalainen voisi vaihtaa euroja EUROe-tokeneiksi ja lähettää niitä sekunneissa toiseen maahan, missä vastaanottaja voi lunastaa ne paikallisiksi euroiksi. EUROe on integroitu joihinkin DeFi-projekteihin ja maksualustoihin – esimerkiksi Solana-lohkoketjuun EUROe tuotiin elokuussa 2023. Käytännön kysyntä on vielä pientä; Cointelegraphin mukaan EUROe ei nähnyt heti suurta kysyntäpiikkiä julkaisunsa jälkeen. Kuitenkin stablecoinien rooli maksuliikenteessä on kasvussa, ja Membrane Finance positionoi EUROe:n vaihtoehdoksi kansainvälisille stablecoineille kuten Tetherin EURT tai Circle:n euro stablecoinille. EUROe:llä voi maksaa siellä, missä se hyväksytään – tällä hetkellä lähinnä kryptovaluuttaympäristön sisällä (esim. kryptopörsseissä euro-parina, DeFi-sovelluksissa panttina tai siirrossa). Tulevaisuudessa stablecoineja voidaan integroida myös perinteisiin maksujärjestelmiin, jos lainsäädäntö sallii.

Membrane Finance ja Paxos-kauppa: Merkittävä tapahtuma oli marraskuussa 2024 julkistettu kauppa, jossa yhdysvaltalainen blockchain-infrastruktuuriyritys Paxos ilmoitti ostavansa Membrane Finance Oy:n. Paxos on tunnettu mm. Pax Dollar (USDP) -stablecoinista ja kultaan sidotusta PAXG-tokenista. Membrane Finance oli houkutteleva ostokohde erityisesti siksi, että sillä on passitettava EMI-lisenssi Suomessa, joka on voimassa koko EU-alueella. Paxos sai yrityskaupan myötä jalansijan Euroopan markkinoille ja valmiin euro-stablecoinin. Kaupan toteutuminen edellyttää vielä viranomaishyväksyntää, mutta sen odotetaan menevän läpi. Tämä tarkoittaa, että jatkossa EUROe-stablecoin ja Membranen teknologia voivat yhdistyä Paxosin resurssien kanssa, mikä voi tuoda stablecoinille lisää käyttötapauksia ja levikkiä. Paxosin edustaja Walter Hessert kommentoi, että Membranen avulla Paxos laajentaa tarjontaa EU-asiakkaille stablecoinien hyödyntämiseksi arkipäivän käytössä entistä enemmän.

Yhteenvetona kryptomaksamisen osalta: suoraan kryptolla maksaminen kivijalkaliikkeissä on Suomessa vielä harvinaista. Useimmiten kryptot muutetaan euroiksi joko ennen maksua (esim. myymällä Coinmotionissa ja siirtämällä pankkitilille) tai maksutilanteessa välikäden avulla (Coinmotionin laskupalvelu tai stablecoinien hyödyntäminen). Teknologiset valmiudet kuitenkin kehittyvät – stablecoinien ja kotimaisten palveluiden yleistyessä kynnys käyttää kryptovaroja maksamiseen madaltuu. Lisäksi, jos Euroopan keskuspankki joskus laskee liikkeelle oman digieuron (CBDC), on suomalaisilla fintech-yrityksillä hyvää osaamista integroida se, kiitos Membrane Financen kaltaisten hankkeiden. Toistaiseksi kryptot ovat Suomessa enempi sijoitus- kuin maksuväline, mutta infra on pikkuhiljaa rakentumassa myös maksukäyttöä varten.

Kryptosijoitus- ja rahoituspalveluiden tarjoajat

Kryptovaluuttoihin sijoittaminen ei rajoitu vain pörssien käyttöön. On myös suomalaisia toimijoita, jotka tarjoavat erityisiä sijoituspalveluja: esimerkiksi korkotuotteita, lainausta, varainhoitoa tai rahastomuotoista sijoittamista kryptovaroihin. Alla esitellään tunnetuimpia.

Tesseract – institutionaalinen kryptolainauksen edelläkävijä

Taustatiedot: Tesseract (virallisesti Tesseract Group Oy) on helsinkiläinen finanssiteknologiayritys, joka on erikoistunut digitaalisten varojen lainaamiseen ja korkotuotteisiin. Yhtiö perustettiin vuonna 2017 Ilkka Salon ja Yichen Wu:n toimesta. Tesseract on Finanssivalvonnan rekisteröimä ja valvoma toimija – se toimi käytännössä ensimmäisenä suomalaisena kryptoyrityksenä, joka tarjosi yield-palveluja eli tuotonhakuista lainaus-/sijoitustoimintaa kryptovaluutoilla. Tesseractin liiketoimintamallina on toimia sillanrakentajana perinteisen rahoituspääoman ja kryptomarkkinoiden välillä: se ottaa vastaan instituutioiden varoja, lainaa niitä edelleen esimerkiksi markkinatakaajille kryptoalalla ja tarjoaa sijoittajille korkotuottoa. Yhtiön pääkohderyhmä on institutionaaliset asiakkaat globaalisti.

Palvelut: Tesseract tarjoaa useita palvelukokonaisuuksia:

• Margin lending eli vipurahoituspalvelu pörsseille ja rahastoille,
• OTC-lainat (over-the-counter) jossa suuret toimijat saavat krypto- tai fiat-lainoja vakuuksia vastaan,
• Yield-tuotteet, joissa varojen omistajat voivat tallettaa kryptonsa Tesseractille ja ansaita korkoa.
  Lisäksi Tesseract on kehittänyt white-label-ratkaisuja: se on rakentanut taustajärjestelmiä, joita toiset pörssit ja lompakkopalvelut voivat käyttää tarjotakseen omille asiakkailleen korkotuottoja. Tesseract raportoi omistavansa ainutlaatuisen cross-trading venue margin lending -alustan, jota käyttävät hedge-rahastot ja markkinatakaajat. Yhtiön palvelut ovat hyvin teknisiä ja suunnattu asiantunteville toimijoille – tavalliselle piensijoittajalle Tesseract ei suoraan tarjoa mobiiliappi-säästötiliä, mutta välillisesti esimerkiksi Coinmotionin kautta on voinut osallistua kryptolainaukseen (Coinmotionin Earn-tuotteet toimivat yhteistyössä Tesseractin kanssa taustalla).

Historia ja kehitys: Tesseract teki läpimurron vuonna 2021, kun se keräsi 25 miljoonan dollarin rahoituksen yhdessä Suomen suurimmista Series A -rahoituskierroksista. Kierrosta johti brittiläinen Augmentum Fintech ja mukaan tulivat mm. DN Capital, BlackFin, Concentric sekä kryptosektorin nimet Coinbase Ventures ja Wintermute. Rahoituskierros oli ylimerkattu, mikä kertoo sijoittajien vahvasta uskosta yhtiöön. Vuonna 2021 Tesseract raportoi huimaa kasvua – liikevaihto ja käsitellyt volyymit 20-kertaistuivat vuoden aikana ja tiimi kasvoi 7-kertaiseksi. Yhtiön perustajiin kuuluva toimitusjohtaja Yichen Wu kommentoi rahoituksen olleen yksi Suomen suurimmista Series A -sijoituksista ja merkki siitä, että Tesseract on löytänyt “uniikin” markkinaraon globaalisti. Tesseract on tehnyt yhteistyötä tunnettujen kryptoyhtiöiden kanssa: esimerkiksi se solmi kumppanuuden brittiläisen Bitstamp-pörssin kanssa tarjotakseen Bitstampin asiakkaille lainaustuotteita Tesseractin kautta. Samoin Tesseract lanseerasi yhdessä Copperin kanssa uuden lainapalvelun lokakuussa 2020 tarjoten pääomaa institutionaalisille toimijoille lähes reaaliajassa vakuuksia vastaan. Yhtiö on rakentanut mainettaan luotettavana ja läpinäkyvänä toimijana – se on FinFSA:n regulaation piirissä, toisin kuin monet kilpailevat ulkomaiset lainaplatformit, ja se on navigoinut kryptosektorin vaikeuksia läpi (esim. 2022 lainapalvelukriisi, jossa moni kansainvälinen lainaamo kaatui, mutta Tesseract selvisi).

Nykytila: Tesseract on nykyisin yksi Euroopan johtavia kryptolainapalveluiden tarjoajia. Yhtiö keskittyy institutionaaliseen puoleen, joten se ei ole suuren yleisön tuntema Suomessa samoin kuin vaikkapa Coinmotion. Alan asiantuntijapiireissä Tesseractia arvostetaan pioneerina – se on osoittanut, että Suomesta käsin voidaan pyörittää globaalisti menestyvää kryptofinanssiyhtiötä. Yhtiön kautta kulkee merkittäviä määriä varoja: PitchBookin mukaan Tesseractin kautta hallinnoitavat varat tai lainaportfolio ovat satojen miljoonien luokkaa. Tesseract on voitollinen tai lähellä kannattavuutta, ja se on kertonut tuottojensa perustuvan varsin konservatiiviseen lainausstrategiaan. Vuoden 2022 kryptosektorin luottokriisi (Celsius, BlockFi ym. kaatuivat) oli Tesseractille haaste, mutta se onnistui välttämään suuremmat tappiot, ilmeisesti riskienhallinnan ansiosta. Finanssivalvonnan sääntely ja Suomen vakaat olosuhteet (esim. sähköisen rahalaitoksen lisenssi) antavat Tesseractille hyvät puitteet toimia verrattuna moniin kilpaileviin hajautettuihin toimijoihin, jotka joutuivat regulaattorien hampaisiin muualla. Tesseractin asiakkaita ovat mm. kryptopörssit, market maker -yhtiöt, hedge-rahastot ja varakkaat yksityissijoittajat, jotka haluavat esimerkiksi vipua strategioihinsa.

Tulevaisuudennäkymät: Tesseract tähtää yhä vahvemmin kansainvälisille markkinoille. Yhtiö todennäköisesti hakee seuraavaksi suurempaa rahoituskierrosta (Series B) kasvaakseen Aasian ja Pohjois-Amerikan markkinoilla. Myös mahdollinen listautuminen pörssiin tulevaisuudessa on ollut spekulaation kohteena, sillä niin vahva Series A viittaa investoijien ulospääsystrategiaan muutaman vuoden tähtäimellä. Tesseract hyötyy kasvavasta institutionaalisesta kiinnostuksesta kryptovaroihin: yhä useampi perinteinen finanssitalo etsii tapoja ansaita korkoa kryptoilleen tai lainata stablecoineja, ja Tesseract on asemoitunut tarjoamaan näitä palveluja. Toisaalta kilpailu kovenee – isot pörssit (kuten Coinbase) tarjoavat jo omia staking- ja lainaustuotteitaan. Tesseractin valtti on sen joustava teknologia ja syvä erikoistuminen lainaamiseen. EU:n tuleva regulaatio (MiCA) sääntelee myös tällaisia palveluja, mutta Tesseract on tottunut toimimaan regulaation alla. Yksi mielenkiintoinen mahdollisuus on, että jokin suurempi finanssikonserni voisi olla kiinnostunut ostamaan Tesseractin saadakseen kryptoyksikön – tähän mennessä sellaista ei ole tapahtunut, mutta Membrane Finance -yrityskauppa Paxosille osoittaa, että ulkomaiset toimijat katsovat Suomeen päin.

Merkittäviä tapahtumia: Suurin Tesseractiin liittyvä uutinen oli $25M Series A -rahoituskierros lokakuussa 2021, joka oli siihen aikaan yksi Pohjoismaiden isoimpia kryptosektorin rahoituksia. Tämä uutisoitiin laajasti alan medioissa ja nosti Tesseractin profiilia. Toisena virstanpylväänä voidaan pitää sitä, että Tesseract saavutti 20x vuosikasvun 2020–2021 ja nousi todelliseksi eurooppalaiseksi johtajaksi niche-segmentissään. Yhtiö on myös palkittu kotimaisissa startup-kilpailuissa fintech-kategorian innovaatiopalkinnoilla. Vuonna 2020 Tesseract lanseerasi yhteistyössä brittiläisen B2C2:n ja Copperin kanssa margin lending -alustan, joka mahdollistaa käytännössä reaaliaikaisen vakuudellisen lainoituksen, mikä oli tekninen läpimurto. Kolmas merkittävä asia on Tesseractin kyky selvitä vuoden 2022 markkinamyllerryksestä – useat sen kilpailijat ajautuivat maksukyvyttömiksi, mutta Tesseract jopa laajensi toimintaansa (se esimerkiksi solmi uusia lainajärjestelyjä vuoden 2022 lopulla, kun kilpailevaa tarjontaa poistui markkinoilta). Tesseract toimii vähän kulisseissa, mutta alan rakenteen kannalta se on yksi “hiljaisista tukipilareista”, joka mahdollistaa kryptomarkkinoiden likviditeettiä ja tehokkuutta taustalla.

Coinmotion Wealth ja muut varainhoitopalvelut

Suomalaisista kryptoyrityksistä Coinmotion ja Northcrypto ovat laajentuneet tarjoamaan myös varainhoidon kaltaisia palveluja. Coinmotion Wealth on suunnattu asiakkaille, jotka sijoittavat yli 10 000 € kryptoihin. Se tarjoaa henkilökohtaisen palvelun, neuvontaa, pääsyn OTC-kauppoihin suurille erille sekä apua säilytyksessä ja strategioissa. Käytännössä tämä on kuin “yksityispankkipalvelu” kryptoille: asiakas saa dedikoidun yhteyshenkilön Coinmotionilta ja räätälöidyn suunnitelman, miten rakentaa kryptosalkkua. Coinmotion Wealthin kautta on voinut myös osallistua esimerkiksi Coinmotionin omaan Crypto20-indeksiin tai muuhun hajautettuun sijoitusstrategiaan. Coinmotion on kansainvälistänyt Wealth-palveluaan, ja sillä on asiakkaita Suomen lisäksi muista maista.

Northcrypto lanseerasi vastaavasti Northcrypto Private -palvelun, joka on hyvin samankaltainen. Northcrypto Private mainostaa olevansa “Suomen paras kryptojen private banking -palvelu”. Sen kautta asiakas voi sijoittaa Northcrypton kautta mihin tahansa kryptovaluuttaan (ilmeisesti yhtiö välittää harvinaisempiakin kolikoita OTC-kauppoina) sekä ansaita korkotuottoa talletuksilleen. Tämä viittaa siihen, että Northcrypto Private hyödyntää todennäköisesti Tesseractin tai vastaavan kumppanin palveluja korkotuoton luomiseksi. Nämä varainhoitotyyppiset palvelut ovat vielä uusia ja asiakasmääriltään rajattuja (lähinnä high net worth -henkilöille), mutta ne osoittavat suomalaisten toimijoiden halun laajentua pelkästä kaupankäynnistä täyden palvelun sijoitustaloiksi kryptojen saralla.

Rahastot ja strukturoitavat tuotteet: Muutamat perinteiset varainhoitajat Suomessa ovat myös kurkottaneet kryptojen puolelle. Esimerkiksi Helsingin pörssissä on ollut noteerattuna kryptovaluuttaan sidottuja ETN- tai ETF-tuotteita (ulkomaisten liikkeeseenlaskijoiden kuten WisdomTree tai CoinShares kautta), joita voi ostaa suomalaisilta arvo-osuustileiltä. Kotimaiset pankit itse eivät ole vielä lanseeranneet suoria kryptorahastoja. Kuitenkin jo vuonna 2017 FIM (myöhemmin S-Pankki) haki huomiota pohtimalla bitcoin-rahastoa, ja Nordea on sallinut varakkaimpien Private Banking -asiakkaidensa sijoittaa bitcoiniin säännellyillä instrumenteilla. Nämä eivät ole yrityksiä sinänsä, mutta osoitus kiinnostuksesta.

On myös mainittava suomalainen Krypton Venture Capital -rahasto Equilibrium Ventures, joka aloitti 6 miljoonan euron rahastolla sijoittaakseen alkuvaiheen kryptoyrityksiin. Tämä on pääomasijoitusrahasto, ei kryptojen suora sijoituspalvelu, mutta se heijastaa kryptosektorin laajenemista myös sijoitusinstrumenttien puolelle Suomessa.

Kaiken kaikkiaan, sijoituspalveluissa suomalaiset kryptoyhtiöt pyrkivät tuomaan kryptot samalle viivalle perinteisten omaisuusluokkien kanssa. Varainhoito, korkotuotot ja räätälöidyt ratkaisut ovat signaali alan kypsymisestä. Suomalaiset toimijat kuten Tesseract ja Coinmotion Wealth kilpailevat tässä kansainvälisesti: esimerkiksi Sveitsissä on monia kryptoja varten erikoistuneita private bank -palveluita. Suomen vahvuutena on hyvä maine vakaana ja luotettavana sääntely-ympäristönä, mikä voi vetää myös ulkomaista varallisuutta kotimaisten toimijoiden pariin.

Kryptovaluuttojen louhinta ja infrastruktuuri

Suomi ei ole maailman tunnetuimpia bitcoin-louhinnan keskuksia, mutta täällä on joitain yrityksiä ja hankkeita, jotka liittyvät kryptovaluuttojen louhintaan ja siihen kytkeytyvään infrastruktuuriin. Suomen viileä ilmasto, vakaa sähköverkko ja ympäristöystävällinen energiantuotanto (paljon ydintä ja uusiutuvaa) luovat houkuttelevan pohjan louhintatoiminnalle. Alla esitellään suomalaisia louhintaan liittyviä yrityksiä ja projekteja.

SunBit – Bitcoin-louhinnalla ilmainen lämmitys koteihin

Yritysesittely: SunBit Oy on helsinkiläinen startup-yritys, joka on kehittänyt innovatiivisen ratkaisun yhdistää Bitcoin-louhinta ja rakennusten lämmitys. Yrittäjä Elmeri Suomen perustama SunBit on tuonut markkinoille järjestelmän, jossa Bitcoin-louhijoiden tuottama hukkalämpö valjastetaan omakotitalon lämmitykseen. Idea on ratkaista kaksi ongelmaa kerralla: louhijoiden sähkönkulutuksen synnyttämä lämpö hyödynnetään, jolloin se ei mene hukkaan, ja samalla talon lämmityskulut pienenevät tai muuttuvat jopa negatiivisiksi, kun louhintatulot ylittävät sähkön hinnan.

Teknologia ja toteutus: SunBitin ratkaisu perustuu immersiolouhintaan. Louhintalaitteet (erikoistuneet ASIC-tietokoneet) upotetaan sähköä johtamattomaan öljyyn erillisessä säiliössä. Öljy sitoo tehokkaasti lämmön ja kiertää talon vesivaraajaan tai lämmitysverkkoon. SunBit asensi vuoden 2023 lopulla ensimmäisen kaupallisen pilottijärjestelmän Kouvolassa sijaitsevaan omakotitaloon, jossa järjestelmä liitettiin talon 3000 litran vesivaraajan rinnalle. Tulokset olivat lupaavia: Louhintajärjestelmä tuotti jatkuvasti ~70°C lämpöä, joka riittää ympäri vuoden käyttöveden ja talvella patteriverkon lämmittämiseen. Samalla järjestelmä louhi bitcoineja. Laskelmien mukaan nykyisellä Bitcoinin hinnalla ja verkon vaikeustasolla yksikin tehokas louhintalaite voisi tuottaa noin 0,18 € per kWh arvosta bitcoineja, kun tyypillinen sähkön hinta veroineen omakotitalolle on luokkaa 0,09–0,12 € per kWh. Tämä tarkoittaa, että talonomistaja jäisi voitolle: lämmitys muuttuu tulonlähteeksi sen sijaan että se olisi kustannus. Bittiraha.fi:n artikkelin mukaan kyseisessä pilotissa -3750 € vuosittaiset öljylämmityskulut kääntyivätkin noin +2858 € nettotuloiksi vuodessa louhinnan ansiosta. Järjestelmän asennuskustannus oli n. 17 000 € (kotitalousvähennyksen jälkeen ~14 600 €), eli takaisinmaksuajaksi saatiin vain ~2,3 vuotta – lähes ennennäkemättömän lyhyt aika lämmityssektorilla.

Vaikutus ja näkymät: SunBit osoittaa konkreettisella tavalla, että Bitcoin-louhinta voi integroitua osaksi energiajärjestelmää hyödyllisesti. Suomessa sähkö on suurelta osin puhdasta (ydinvoima, tuuli) ja kaukolämpöverkot ovat kehittyneitä. Bitcoinin louhinnassa lähes 100 % kulutetusta sähköstä muuttuu lämmöksi, joten on loogista pyrkiä hyödyntämään se. SunBit tähtää laajentamaan konseptiaan muihinkin koteihin ja mahdollisesti kaukolämpöverkkoon: louhintafarmit voisivat syöttää lämpöä kaukolämpölaitoksille. Esimerkiksi Marathon Digital – suuri yhdysvaltalainen louhintayhtiö – on aloittanut Suomessa pilotin, jossa sen 2 MW louhintafarmi Satakunnassa kytkettiin paikalliseen kaukolämpöön kesällä 2024. Ensimmäisessä vaiheessa Marathon toimitti lämpöä 11 000 asukkaan yhteisölle, ja syksyllä 2024 se laajensi lämmityshanketta kattamaan yhteensä 80 000 asukasta Suomessa. Tämä osoittaa trendiä: louhintayhtiöt etsivät paikkoja, joissa ylimääräinen lämpö voidaan myydä hyötykäyttöön.

SunBit on suomalainen toimija tässä kentässä ja voi löytää markkinarakoa erityisesti haja-asutusalueiden omakotitalojen lämmitysratkaisuissa. Sähkölämmityksen ja öljylämmityksen hintojen noustessa tällainen järjestelmä voi kiinnostaa. Toki, järjestelmän kannattavuus riippuu Bitcoinin hinnasta ja louhinnan vaikeusasteen kehityksestä – mutta SunBitin näkökulmasta Bitcoinin yleistyessä tämäntyyppiset ratkaisutkin todennäköisesti yleistyvät. Yhtiö on viestinyt halukkuuttaan toteuttaa lisää järjestelmiä ja on avoin yhteistyölle taloyhtiöiden, energiayhtiöiden tai kuntien kanssa.

Haasteet: SunBitin konsepti on lupaava, mutta sen skaalaaminen kohtaa muutamia haasteita. Ensinnäkin louhintalaitteiston melu ja mahdolliset häiriöt on hallittava – immersiotekniikka vähentää melua huomattavasti, mutta järjestelmä tarvitsee huoltoa ja teknistä ymmärrystä. Toiseksi, Bitcoinin louhintatulot vaihtelevat: jos Bitcoinin arvo laskisi paljon, järjestelmän tuotto pienenisi ja takaisinmaksuaika venyisi. Kolmanneksi, regulaatio – toistaiseksi kotitalouden oman laitteen louhinta on vapaata, mutta jos järjestelmiä keskitetään tai lämpöä myydään verkkoon, tarvitaan sopimuksia ja ehkä verotuksellisia pelisääntöjä (louhintatulot ovat veronalaista tuloa, mutta toisaalta saadun lämmön arvo voisi olla verotuksessa vähennyskelpoista tietyin edellytyksin). SunBit kuitenkin näyttää esimerkkiä siitä, kuinka innovaatioilla kryptosektorilla voidaan ratkaista perinteisiäkin ongelmia (kuten lämmityskustannukset).

Muut louhintahankkeet Suomessa

Suomessa ei tällä hetkellä ole suuria kotimaisia pörssilistattuja louhintayrityksiä, mutta kansainväliset toimijat ja pienemmät yritykset ovat löytäneet tiensä tänne. Northern Data (saksalainen yritys) on pyörittänyt data center -toimintaa Suomessa, ja on tietoja että se on käyttänyt kapasiteettia myös kryptolouhintaan Pohjois-Suomessa. Marathon Digital Holdings (USA) on, kuten edellä mainittiin, käynnistänyt pilotteja. Terahash GmbH (saksalainen louhintapalveluyritys) lanseerasi syksyllä 2024 “Project Aurora” -louhintakeskuksen Suomessa, jossa 1 MW louhintateho hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja tuottaa lämmön 12 000 asukkaan kaupungin kaukolämpöverkkoon – paikkakuntaa ei ole nimetty, mutta se on kuvattu malliprojektiksi kestävästä louhinnasta Euroopassa. Terahash jopa myy osuuksia tästä hankkeesta sijoittajille (100 000 € minimipanoksella).

Kotimaisista louhintatoimijoista mainittakoon, että 2017 huuman aikana Suomeen perustettiin monia pieniä louhintafarmeja – esimerkiksi Oulun seudulla toimi kryptoja louhivia yrityksiä vanhoissa tehdaskiinteistöissä, hyödyntäen halpaa vesivoimasähköä. Osa näistä on sittemmin hiljentynyt hinnanlaskun myötä. Bittiraha.fi-sivusto raportoi 2020-luvun taitteessa myös yksittäisistä louhintayrittäjistä, jotka loivat sivubisnestoimintaa louhimalla etheriä tai altcoineja ja myymällä lämpöä kasvihuoneisiin tms. Nämä ovat kuitenkin jääneet pienten piirin projekteiksi.

Sähkövero ja politiikka: Suomi on erottautunut siinä, että täällä ei ole asetettu lisäveroja louhinnalle kuten naapurimaissa. Esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa pohdittiin louhinnan sähkön verotuen poistamista, mikä tekikin toiminnasta vaikeampaa. Suomessa louhinta luokitellaan teollisuudeksi, ja suuret datakeskukset (myös louhintafarmit) saavat alennetun sähköverokannan (noin 0,00068 € per kWh). Tämä antaa kilpailuetua – Finlandia onkin kuvattu “Euroopan hyödyntämättömäksi louhintarintamaksi” potentiaalinsa suhteen. Hashrate Indexin arvion mukaan Suomen Bitcoin-louhintakapasiteetti oli keväällä 2023 noin 40 MW (vain 0,3 % koko verkosta), mutta olosuhteet voivat johtaa kapasiteetin moninkertaistumiseen parissa vuodessa. Erityisesti Olkiluoto 3 -ydinreaktorin valmistuminen 2023 ja tuulivoiman nopea lisärakentaminen ovat tuomassa sähkön hintaa alas ja tarjontaan ylijäämää Suomessa. Bitcoin-louhinta voi toimia sähköverkon joustona: kytkeytyä päälle kun on ylitarjontaa, ja pois kun on kulutuspiikki (tällaista kysyntäjoustoa louhijat jo tekevät Texasissa ja teoriassa se toimii myös Suomessa). Suomalaiset louhijat voivat myös myydä kysyntäjoustopalvelua Fingridille – arvioiden mukaan se voisi tuoda 70 000 $ lisätuloja per MW vuodessa Suomessa.

Louhinta hardware ja kauppa: Suomessa toimii joitakin louhintalaitteiden maahantuojia ja jälleenmyyjiä. Esimerkiksi Kryptova Oy mainosti louhintalaitteiden myyntiä ja hosting-palvelua (konesalipaikkaa louhijoille) 2018–2019 aikoihin. Nykyisin suurin osa laitehankinnoista tehdään suoraan valmistajilta (esim. kiinalaiselta Bitmainilta), mutta konesalien pyörittäjät voivat ostaa Suomesta apupalveluja.

Yhteenveto louhinnasta: Suomi on nousemassa potentiaaliseksi kohteeksi kestävässä louhinnassa. Suomessa toimivat louhintayritykset, kuten SunBit, ovat keskittyneet hyödyntämään louhinnan sivutuotteena syntyvää lämpöä, mikä parantaa louhinnan hyväksyttävyyttä ja tehokkuutta. Myös poliittinen ilmapiiri on neutraali/positiivinen louhintaa kohtaan, koska se nähdään osin mahdollisuutena datakeskusinvestoinneille. Lähivuosina voimme nähdä lisää sekä ulkomaisia että kotimaisia louhintahankkeita Suomessa, etenkin jos energian hinta pysyy kohtuullisena ja Bitcoinin markkina-arvo kehittyy suotuisasti.

Kryptovaluuttojen säilytysratkaisut ja lompakot

Kryptovaluuttojen säilytys on keskeinen osa ekosysteemiä – tähän kuuluvat sekä fyysiset laitteet (esim. laitelompakot) että ohjelmistot ja palvelut, jotka auttavat pitämään yksityisavaimet turvassa. Suomesta ei ole noussut kansainvälisiä hardware-lompakkovalmistajia Trezorin tai Ledgerin tapaan, mutta on joitakin kotimaisia säilytysratkaisuita ja innovaatioita, jotka ansaitsevat huomiota.

Denarium – fyysiset Bitcoin-kolikot

Mikä Denarium on: Denarium on suomalaisen Prasos Oy:n (nyk. Coinmotion) kehittämä tuotesarja fyysisiä Bitcoin-kolikoita. Denarium-kolikot lanseerattiin vuonna 2015, ja ne toimivat kylmälompakkoina: kolikon sisään on upotettu Bitcoin-yksityisavain, jonka avulla kolikon arvoa vastaavat bitcoinit voi lunastaa blockchainista. Käytännössä Denarium-kolikko on sekä keräilyesine (kauniisti suunniteltu metallikolikko) että turvallinen tapa säilyttää bitcoineja offline-tilassa. Prasos valmisti erilaisia malleja – esimerkiksi 0,1 BTC ja 1 BTC -arvoisia kolikoita, joista osa kullattuja. Kolikoissa oli hologrammitarra, joka murtui jos yksityisavaimeen käsiksi pääsi (näin näki onko kolikko “lunastettu”). Denarium sai kansainvälistä huomiota, ja siitä tuli yksi maailman tunnetuimmista fyysisten bitcoinien valmistajista Casascius-kolikoiden jälkeen. Se osoittaa suomalaista osaamista turvallisuusteknologiassa: Prasos hallinnoi avaingenerointia luotettavasti ja piti yllä Denarium Explorer -palvelua, josta kolikon arvon ja aitouden saattoi tarkistaa verkossa.

Kehitys ja lopetus: Denarium-kolikoita myytiin muutaman vuoden ajan globaalisti kryptoharrastajille. Ne olivat suosittuja lahjoina ja keräilykappaleina. Yhteensä liikkeellä olevien Denarium-kolikoiden arvo nousi huomattavaksi (Prasosin maininnan mukaan Denarium-kolikoissa oli tallennettuna satoja bitcoineja ympäri maailmaa). Vuonna 2020, kun Prasos vaihtoi nimeään Coinmotioniksi ja keskittyi ydinliiketoimintaansa, Denarium-tuotteiden valmistus päätettiin lopettaa. Prasos järjesti “Final Closing Sale” -lopetusmyynnin, jossa viimeiset kolikot myytiin pois. Denariumin verkkosivuilta tiedotettiin, että Prasos/Coinmotion jatkaa Denarium-explorerin ja tietokannan ylläpitoa “toistaiseksi, jotta nykyisten omistajien on helppo tarkistaa kolikkonsa tiedot”. Tämä takaa, että Denarium-kolikot säilyttävät käyttökelpoisuutensa. Denariumin lopetus heijastaa muuttunutta markkinaa: kun aloittelijoille tuli helppoja sovelluspohjaisia lompakoita ja institutionaaliset säilyttäjät kehittyivät, fyysisten kolikoiden kysyntä laski. Yhä Denarium-kolikoita vaihdetaan jälkimarkkinoilla keräilijöiden kesken, joskus jopa huomattavilla preemioilla niiden harvinaisuuden takia (vähän kuin numismaattiset harvinaiset kolikot). Denarium on osa suomalaista Bitcoin-historiaa ja osoittaa, miten Suomessa innovoitiin elegantti tapa yhdistää fyysinen ja digitaalinen arvo.

Kotimaiset säilytyspalvelut ja lompakkosovellukset

Suurin osa suomalaisista kryptosijoittajista säilyttää varansa joko pörssien hallussa (esim. Coinmotionin tai Northcrypton lompakkotileillä) tai omissa henkilökohtaisissa lompakoissaan. Kotimaiset pörssit tarjoavat säilytyksen osana palveluaan: Coinmotion ja Northcrypto molemmat mainostavat vahvasti turvallisuutta ja sitä, että ne käyttävät esim. moniallekirjoitusta ja kylmäsäilytysratkaisuja suojellakseen asiakkaiden kryptoja. Coinmotionilla on erillinen Säilö-ominaisuus, jossa asiakas voi lukita varansa holvisäilytykseen – sitä markkinoidaan vakuutettuna ja hakkereilta turvassa olevana säilytyspalveluna, josta varat saa ulos pienellä viiveellä (ikään kuin pankin tallelokero kryptolle). Northcrypto puolestaan käyttää Fireblocksin säilytysalustaa varmistaakseen varojen turvallisuuden. Fireblocks on maailman johtavia kryptosäilytysratkaisuja, ja sen käyttö kertoo kotimaisten toimijoiden panostuksesta huipputurvaan.

Mitä henkilökohtaisiin lompakoihin tulee, suomalaisten suosimat vaihtoehdot ovat usein kansainvälisiä: Ledger- ja Trezor-laitelompakot ovat myynnissä Suomessa ja niille löytyy suomenkielisiä käyttöoppaita. Suomalaiset verkkokaupat myyvät näitä laitteita laajasti, ja esim. Verkkokauppa.com on pitänyt Ledger Nano S -lompakkoa valikoimissaan jo vuosia. Bitcoinlompakko.fi ja Bitcoinkeskus tarjoavat suomeksi opastusta lompakkojen käyttöön, joten tietotaitoa on levitetty.

Kotimainen yritys LocalBitcoins tarjosi aikanaan yksinkertaisen verkkolompakon palvelun käyttäjilleen (jossa saattoi säilyttää BTC:tä kauppojen välillä). Se ei kuitenkaan ollut laajemmassa käytössä itsenäisenä lompakkona, vain osana vaihtopalvelua.

Mielenkiintoinen startup: Vuonna 2018 suomalainen projekti nimeltä Zipper keräsi huomiota – sen oli tarkoitus kehittää älypuhelinlompakko, joka yhdistäisi eri kryptovaluutat yhteen käyttöliittymään turvallisesti. Zipperille haettiin kansainvälistä rahoitusta ja se sai pienen siemenpääoman suomalaisilta sijoittajilta. Hanke kuitenkin hiipui eikä Zipper-appia lopulta julkaistu laajasti. Tämä kertoo, että lompakkokilpailu on globaalia ja pienellä toimijalla vaikeaa erottua ilman isoa käyttäjäpohjaa.

Institutionaalinen säilytys

Suomalaiselle yrityskentälle on myös muodostunut palveluntarjoajia, jotka tähtäävät institutionaaliseen kryptosäilytykseen. Esimerkiksi Equilibrium-niminen tiimi Turussa (Equilibrium Group) kehittää hajautetun teknologian ratkaisuja, joihin sisältyy turvallinen kryptosäilytys infratasolla. Myös perinteiset toimijat, kuten pankkien varainhoitajat, ovat kartoittaneet mahdollisuutta säilyttää asiakkaiden kryptovaroja. Ainakin OP Ryhmä on julkisuudessa kertonut seuraavansa tilannetta, mutta toistaiseksi pankit eivät itse tarjoa kryptojen säilytystä. Tämä on jättänyt markkinaa auki esimerkiksi ulkomaisille toimijoille: saksalainen Boerse Stuttgart Digital sai syksyllä 2023 luvan tarjota kryptojen säilytystä koko EU:ssa ja se saattaa palvella myös suomalaisia instituutioita. Tässä suhteessa, Membrane Finance (EUROe:n liikkeellelaskija) on toiminut edelläkävijänä, sillä se haki ja sai sähkörahatoimiluvan, johon sisältyy kyky pitää asiakkaiden varoja erillään turvattuna.

Yhteenveto lompakkoratkaisuista: Suomessa ei ehkä ole “omaa Ledgeriä”, mutta suomalaiset yritykset ovat tuottaneet turvallisia säilytyspalveluja kryptojen käyttäjille. Coinmotionin ja Northcrypton kaltaiset toimijat ovat monelle tavalliselle sijoittajalle se helpoin “lompakko” – ne ovat suomenkielisiä, FIVA:n valvomia ja niihin luotetaan. Bitcoinkeskus.com suositteleekin aloittelijoille ensin kotimaista palveluntarjoajaa lompakoksi juuri turvallisuuden ja luotettavuuden takia. Edistyneemmät käyttäjät siirtävät varat sitten omiin hardware-lompakoihin. Denarium osoitti fyysisen säilytyksen mahdollisuudet, ja SunBitin ratkaisu taas laittoi louhintakoneet palvelemaan kotitalouden infrastruktuuria. Näistä palasista muodostuu kuva, että suomalainen lähestymistapa kryptosäilytykseen on käytännönläheinen ja turvallisuushakuinen. Horisontissa on myös mahdollisuus, että jokin kotimainen taho kehittäisi EU-sääntelyn puitteissa keskusvastapuoli-tyyppisen säilytysyhtiön institutionaalisille krypto-omistuksille – esimerkiksi jos pörssilistattuja krypto-ETFiä tulee, suomalaista säilytyspalvelua voisi tarvitaan. Se jää nähtäväksi, ottavatko pankit tai pörssitoimijat tässä aloitteen.

Muut merkittävät suomalaiset kryptoyritykset ja -hankkeet

Lopuksi on syytä nostaa esiin muita suomalaisia yrityksiä, jotka eivät välttämättä sovi yllä oleviin kategorioihin yksiselitteisesti, mutta joilla on merkittävä rooli kryptovaluuttojen parissa.

Aave – Suomalaistaustainen DeFi-jättiläinen

Tausta: Aave on yksi maailman tunnetuimmista hajautetun rahoituksen (DeFi) protokollista, ja sen perustajahahmo on suomalainen Stani Kulechov. Vaikka Aave-yhtiö (Aave Companies) nykyään toimii pääosin Lontoosta ja Sveitsistä käsin, projektin juuret ovat Suomessa: se alkoi nimellä ETHLend vuonna 2017, jolloin Kulechov opiskeli Helsingin yliopistossa ja tiimi kehitti ideaa kryptovaluuttojen vertaislainapalvelusta Ethereum-alustalla. ETHLend järjesti ICO:n (Initial Coin Offering) loppuvuonna 2017 ja keräsi noin 16 miljoonaa dollaria, mikä oli siihen aikaan merkittävä saavutus suomalaiselle projektille. Myöhemmin ETHLend kehittyi Aave-protokollaksi, joka lanseerattiin vuonna 2020.

Mitä Aave tekee: Aave on hajautettu lainausjärjestelmä Ethereumissa (ja nykyään myös muilla lohkoketjuilla), jossa käyttäjät voivat tallettaa kryptovaroja likviditeettipooliin ja ansaita korkoa, tai ottaa lainoja asettamalla kryptovakuuksia. Kaikki toimii älysopimuksilla, ilman perinteistä pankkia. Aave-protokollan hallintaan käytetään AAVE-tokenia. Aave on kasvanut valtavaksi ekosysteemiksi – protokollan kautta oli huippuaikoina yli 20 miljardin dollarin edestä likviditeettiä lukittuna DeFi-sopimuksiin. Aave on siis suomalaisen perustajan luoma teknologia, joka kilpailee globaaleilla finanssimarkkinoilla haastamalla perinteiset lainapalvelut. Vuonna 2021 Aave-yhtiö keräsi 25 miljoonan dollarin sijoituksen tunnetuilta pääomasijoittajilta (mm. Blockchain Capital, Standard Crypto) ja Kulechovista tuli yksi kryptomaailman vaikutusvaltaisista nimistä. Aave-yhtiö on sittemmin laajentanut myös muihin projekteihin, kuten Lens Protocol (hajautettu sosiaalisen median alusta).

Suomen merkitys: Vaikka Aave itse ei ole rekisteröity suomalainen firma nykyisin, se lasketaan usein suomalaiseksi menestystarinaksi kryptoalalla. Martin Wichmann, joka mainittiin Kvarn X:n yhteydessä, oli Aaven alkuperäisessä tiimissä ja Aave-yhteisössä on muitakin suomalaisia. Aaven markkina-arvo on tällä hetkellä yli 2 miljardia euroa, ja se on yksi Euroopan suurimpia kryptoprojekteja. Tämä on tuonut Suomea kartalle kryptopiireissä – Helsinki mainitaan joskus “DeFi-pääkaupunkina” Aaven synnyinsijana. Aave on esimerkki siitä, että kryptovaluuttojen parissa suomalaisosaaminen voi synnyttää globaaleja innovaatioita ilman perinteisten finanssirakenteiden rajoja.

Membrane Finance – EUROe:n kehittäjä ja Paxosin kumppani

(Membrane Finance käsiteltiin jo maksupalveluiden yhteydessä stablecoinin tiimoilta, mutta se ansaitsee paikkansa myös itsenäisenä yrityksenä tässä listauksessa.)

Membrane Finance Oy perustettiin Helsingissä vuonna 2021. Sen tavoite oli rakentaa eurooppalainen vastine dollaristablecoineille ja integroida kryptovaluutat osaksi euroalueen finanssijärjestelmää. Membrane sai nopeasti Finanssivalvonnan myöntämän sähkörahayhteisön toimiluvan – Suomessa on vain kourallinen EMI-lisensoituja fintech-yrityksiä, joten tämä oli merkittävä saavutus. Lisenssin turvin Membrane lanseerasi helmikuussa 2023 EUROe-stablecoinin, kuten aiemmin kerrottiin, ja myöhemmin myös eUSD-nimisen dollaristablecoinin (vähäisemmällä käytöllä).

Membrane Finance myös keräsi siemenrahoitusta: vuoden 2022 aikana yhtiö ilmoitti noin 2 miljoonan euron rahoituskierroksesta, johon osallistui suomalaisia sijoittajia (kuten Maki.vc:n perustaja). Tämä rahoitus auttoi viemään EUROe:n tuotantoon. Yhtiön tiimissä on finanssiosaajia ja koodareita, mm. toimitusjohtaja Juha Viitala. Membrane ehti integroida EUROe:n muutamaan pörssiin ja DeFi-sovellukseen, mutta isoa käyttöä ei vielä tullut – osin siksi, että MiCA-sääntelyn yksityiskohdat stablecoinien osalta varmistuivat vasta 2023.

Sitten tuli Paxos-kauppa marraskuussa 2024: Paxos maksoi julkistamattoman summan (arvioiden mukaan useita kymmeniä miljoonia euroja) hankkiakseen Membranen. Tämä oli merkittävä uutinen, koska kyseessä on yksi ensimmäisistä kerroista, kun yhdysvaltalainen ison profiilin kryptoyhtiö ostaa suomalaisen startupin. Paxos hyötyy Membranen lisenssistä, joka tunnustetaan 30 Euroopan maassa. Membranen tiimi todennäköisesti jatkaa Paxosin Euroopan yksikkönä, ja Paxos voi alkaa laskea liikkeelle omia stablecoinejaan Membranen lisenssin kautta. Tämä yrityskauppa nosti esiin Suomen roolin: finanssivalvonta on täällä tehokas, lisenssit haluttuja ja startupien innovaatioarvo tunnustetaan.

Membrane Financen tarina kuvastaa sitä, miten Suomen lainsäädäntö mahdollistaa uudenlaisen fintech-innovaation – Suomi ehti ensimmäisenä EU:ssa tarjoamaan MiCA:n mukaista stablecoinia (vaikka MiCA ei ollut vielä edes täysin voimassa). Yrityskauppa Paxosin kanssa osoittaa, että kotimainen osaaminen voi kiinnostaa isojakin pelureita.

Konsensus ry ja yhteisöt

Vaikka kysymys keskittyy yrityksiin, on syytä mainita suomalainen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus ry, joka on voittoa tavoittelematon yhteisö mutta merkittävä alan edistäjä Suomessa. Konsensus ry järjestää tapahtumia, kouluttaa päättäjiä ja ylläpitää keskustelua kryptojen ympärillä. Useat alan yritykset tekevät yhteistyötä yhdistyksen kanssa esim. sponsoroimalla tapahtumia. Martin Wichmann, Kvarn X:n uusi toimitusjohtaja, mainittiin Konsensus ry:n hallituksen jäsenenä. Tällaiset yhteisöt luovat verkostoja, jotka usein poikivat uusia yritysideoita ja hankkeita.

Suomen kryptoskene on tiivis ja yritysten avainhenkilöt tuntevat toisensa hyvin. Tämä on mahdollistanut esimerkiksi sen, että Coinmotion, Northcrypto, Kvarn X jne. noudattavat yhdessä hyviä käytäntöjä ja keskustelevat regulaattorin kanssa. Myös Verohallinto ja viranomaiset ovat Suomessa saaneet kiitosta siitä, että ne keskustelevat alan toimijoiden kanssa (mm. verotusohjeita on tehty yhteistyössä Bitcoinkeskus-sivuston ylläpitäjien kanssa).

Tulevaisuuden suomalaisyritykset

Lopuksi katsaus tulevaan: Suomen vahvuuksia kryptosektorilla ovat korkea koulutustaso, vahva IT-sektori (esim. tietoturva-osaaminen) ja vakaa toimintaympäristö. Voimme odottaa, että Suomeen syntyy jatkossakin kryptoyrityksiä erityisesti seuraaville alueille:

• Tietoturva ja analytiikka: Lohkoketjujen analysointi, transaktioiden seurantatyökalut (AML), älysopimusten auditointi – näissä on jo pieniä konsulttifirmoja Suomessa.
• Pelillistäminen ja NFT: Suomalainen peliteollisuus on iso; on todennäköistä, että jokin suomipelifirma integroi lohkoketjuteknologiaa tai NFT-omistajuutta peleihin (joitakin kokeiluja on ollut indie-tasolla).
• Energia ja IoT + lohkoketju: SunBit on yksi esimerkki energiapuolelta. Myös VTT ja Fortum ovat tutkineet lohkoketjun käyttöä mm. energian alkuperätakuissa ja sähköautojen latausverkoston hallinnassa – näistä voi spinnata startuppeja.
• Koulutus ja neuvonanto: Suomessa on jo lakitoimistoja (esim. Castrén & Snellman, Borenius), jotka ovat erikoistuneet kryptoyritysten juridiseen neuvontaan esimerkiksi lisenssihakemuksissa. Jos kryptojen käyttöönotto laajenee, konsultointi- ja koulutuspuoli kasvaa.

Kaiken kaikkiaan Suomen kryptovaluuttaekosysteemi on kehittynyt huomattavasti 2010-luvun alun kokeilusta (Bittiraha ja ensimmäiset automaatit) 2020-luvulle, jolloin meillä on pörssiyhtiönkin omistuksessa oleva välittäjä (Northcrypto/GreenMerc) ja globaaleja menestyksiä (Aave, Membrane). Suomalaiset yritykset toimivat sekä kotimarkkinalla palvellen suomalaista käyttäjää suomen kielellä että osana kansainvälistä finanssiverkostoa. Seuraava askel on nähdä, miten EU:n yhtenäisempi sääntely (MiCA) vaikuttaa – se voi avata Suomen markkinat isoille ulkomaisille toimijoille, mutta toisaalta antaa myös suomalaisille firmoille selkeät pelisäännöt laajentua Eurooppaan. Coinmotion, Northcrypto ja Kvarn X ovat jo tähyämässä Pohjoismaihin, ja Tesseractin sekä Membranen kaltaiset yritykset osoittavat, että innovaatioita arvostetaan globaalisti. Kryptovaluuttasektori on yhä nuori ja ailahteleva, mutta suomalaiset yritykset ovat osoittaneet sitkeyttä ja luovuutta sopeutuessaan markkinoiden muutoksiin.

Suomi on ehkä pieni maa, mutta se on synnyttänyt monipuolisen kirjon kryptovaluutta-alan toimijoita – aina maailmanlaajuisista DeFi-protokollista paikallisiin kauppapaikkoihin ja lupauksia herättäviin uusiin innovaatioihin. Nämä yritykset ja hankkeet osoittavat, että suomalainen osaaminen ja luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin (kuten selkeä sääntely) voivat luoda erinomaisen kasvualustan kryptoliiketoiminnalle. Kryptovaluuttojen edelleen kehittyessä suomalaisyrityksillä on hyvät mahdollisuudet säilyttää asemansa luotettavina palveluntarjoajina ja kenties nousta yhä suurempaan rooliin kansainvälisesti.

---

Vastuuvapauslauseke: Tämä artikkeli on tarkoitettu vain tiedotustarkoituksiin. Sitä ei tarjota tai ole tarkoitettu käytettäväksi oikeudellisena, verotuksellisena, sijoitus-, rahoitus- tai muuna neuvona.
Kryptouutiset.net ei vastaa kaupallisen tiedotteen sisällöstä.

Coinmotion kutsukoodi on qayp1ovzrbk5r1kep1lk jolla saat -50% kaupankäyntikuluista 1kk ajaksi