EU vauhdittaa digieuron käyttöönottoa vastauksena Yhdysvaltain maksujärjestelmien ylivaltaan
Euroopan unionin valtiovarainministerit ovat sopineet tiekartasta digitaalisen euron luomiseksi. Tavoitteena on tuoda markkinoille EU:n oma keskuspankin takaama digitaalivaluutta, joka tarjoaisi eurooppalaisen vaihtoehdon Yhdysvaltain hallitsemille maksujärjestelmille kuten Visalle ja Mastercardille.
Tausta
Perjantaina 19.9.2025 EU-maiden valtiovarainministerit kokoontuivat Christine Lagarden johtaman Euroopan keskuspankin (EKP) ja EU-komissaari Valdis Dombrovskisin kanssa Kööpenhaminassa. Kokouksessa saavutettiin yhteisymmärrys digieuron eli euroalueen keskuspankkivaluutan käyttöönottovalmistelujen seuraavista askelista. Digieuro on käytännössä sähköinen versio eurosta, suoraan EKP:n liikkeeseen laskema ja keskuspankin täysimääräisesti tukema elektroninen lompakko.
Ministerit sopivat, että ennen varsinaista digieuron liikkeeseenlaskupäätöstä EU-maiden edustajat käsittelevät asiaa vielä yhdessä ministerineuvostossa. Tämä kompromissi varmistaa, että kansalliset hallitukset saavat sanoa sanansa ennen EKP:n lopullista vihreää valoa uuden valuutan käyttöönotolle. Samalla linjattiin periaate digieuron hallussapitokattojen asettamisesta: jokaisen euroalueen kansalaisen digitaalisen euron määrä tullaan rajoittamaan enimmäistasoon. Tällä pyritään torjumaan riskiä, että ihmiset siirtäisivät liikaa varojaan pois perinteisistä pankeista keskuspankin digitaaliseen rahaan ja aiheuttaisivat pankkipaon.
Kokouksen jälkeen Paschal Donohoe – euroryhmää puheenjohtava Irlannin ministeri – kuvaili saavutettua sopua seuraavasti: “The compromise that we reached is that before the ECB makes a final decision in relation to issuance… there would be an opportunity for a discussion in the Council of Ministers,” Donohoe kertoi lehdistötilaisuudessa. Christine Lagarde puolestaan korosti digieuron laajaa merkitystä: hänen mukaansa digitaalinen euro on “muutakin kuin maksuväline, se on myös poliittinen kannanotto Euroopan suvereniteetin puolesta, osoitus siitä, että Eurooppa kykenee hoitamaan maksujärjestelmiään omalla, rajat ylittävällä infrastruktuurillaan”.
Vaikutukset
Digitaalisen euron on tarkoitus toimia eurooppalaisena vaihtoehtona nykyisille kansainvälisille maksujärjestelmille. Tällä hetkellä maksujen välitystä hallitsevat pitkälti yhdysvaltalaiset korttiyhtiöt Visa ja Mastercard, ja suuri osa verkkokaupan maksuliikenteestä kulkee Yhdysvalloista johdettujen järjestelmien, kuten PayPalin, kautta. EU-päättäjien mukaan oma keskuspankin digitaaliraha vahvistaisi Euroopan taloudellista itsemääräämisoikeutta ja vähentäisi riippuvuutta ulkopuolisista toimijoista finanssi-infrastruktuurissa. Valdis Dombrovskis totesi kokouksen yhteydessä, että Euroopan on tärkeää rakentaa strategista autonomiaa maksamisessa, jotta digitaalisen kaupankäynnin aikakaudella ei tarvitse turvautua ulkomaalaisiin maksupalveluihin.
Digieuro on suunniteltu toimimaan rinnan käteisen ja perinteisten pankkitalletusten kanssa, ei korvaamaan niitä kokonaan. Sen käyttö perustuisi esimerkiksi kuluttajille ja yrityksille tarjottavaan digitaaliseen lompakkoon, joka olisi suoraan sidottu eurojärjestelmän (EKP ja kansalliset keskuspankit) taseeseen. Näin taataan maksujen luotettavuus myös poikkeustilanteissa. EKP on painottanut, että digitaalinen euro olisi käyttäjille maksuton ja yleisesti hyväksytty maksuväline koko euroalueella. Järjestelmän on kaavailtu toimivan jopa offline-tilassa, mikä mahdollistaisi maksamisen myös laajojen tietoliikennekatkosten aikana. EKP:n mukaan digieuron suunnittelussa korostetaan yksityisyydensuojaa: viranomaiset eivät saisi tietoa yksittäisten käyttäjien maksutapahtumista, ja käteisen tavoin jopa nimettömiä maksutapahtumia voitaisiin sallia pienimuotoisessa offline-käytössä.
Ministerien nyt sopima yksittäisen käyttäjän digieuron omistuskatto on merkittävä toimi pankkisektorin huolten lievittämiseksi. Pankit ovat varoittaneet, että rajatta toimiva keskuspankkidigitaaliraha voisi pahimmillaan imeä talletuksia pois liikepankeista ja heikentää niiden luotonantokykyä. Rajoittamalla kunkin kansalaisen hallussa pitämän digieuron määrää pyritään varmistamaan, että digieuron käyttö pysyy maksukäytössä eikä siitä tule massiivista sijoituskohdetta tai “turvasatamaa” pankkitalletusten sijaan. Samalla ratkaisu ylläpitää perinteisen pankkijärjestelmän vakautta.
Konteksti
Keskustelu euroalueen omasta digitaalisesta valuutasta on jatkunut EU:ssa jo vuosia. EKP aloitti digieuron esiselvitykset noin kuusi vuotta sitten, ja Euroopan komissio antoi asiasta virallisen lakiesityksen kesäkuussa 2023. Viime aikoina hankkeen poliittinen painoarvo on kasvanut entisestään. Tänä vuonna 2025 EU on entistä päättäväisemmin pyrkinyt vähentämään riippuvuuttaan muista maista strategisilla aloilla, olipa kyse energiasta, puolustuksesta tai finanssiteknologiasta. Digitaalista euroa onkin alettu perustella nimenomaan Euroopan finanssisuvereniteetin vahvistajana.
Yhdysvalloissa samaan aikaan vallalla olevat trendit ovat lisänneet kiireen tuntua Euroopassa. Presidentti Donald Trumpin hallinto on aktiivisesti edistänyt stablecoin-kryptovaluuttojen käyttöä ja sääntelyä Yhdysvalloissa. Stablecoinit ovat yleensä suoraan Yhdysvaltain dollariin sidottuja digitaalirahakkeita, ja niiden maailmanlaajuinen suosion kasvu nähdään EU:ssa haasteena: dollaripohjaisten maksuvälineiden leviäminen digitaalisessa taloudessa voi syventää dollarin ylivaltaa ja jättää euron sivurooliin. Digieuroa onkin markkinoitu Euroopan vastineena tälle kehitykselle. Jürgen Schaaf ja Fabio Panetta ovat viime kuukausina korostaneet, että euroalue tarvitsee oman digitaalisen valuutan vastapainoksi dollarin stablecoinien nousulle ja ylipäätään kryptovaluuttojen yleistymisen tuomiin riskeihin.
Digieuron suunnitelmat ovat kuitenkin kohdanneet myös vastatuulta. EU-parlamentissa ja jäsenmaiden piirissä on esiintynyt varovaisuutta hanketta kohtaan. Useat europarlamentaarikot ja pankkisektorin edustajat ovat varoittaneet, että digitaalinen euro saattaa hollow out, hävittää sisältäpäin, perinteisten pankkien talletuskantaa ja tuottaa uusia kustannuksia talousjärjestelmään. Erityisesti tietosuojaan liittyvät huolet ovat esillä: kansalaisjärjestöt ovat arvostelleet ajatusta siitä, että keskuspankin digitaalinen raha voisi teoriassa antaa viranomaisille pääsyn ihmisten maksutietoihin. Esimerkiksi Espanjassa vaikuttava europarlamentaarikko Fernando Navarrete Rojas on kysynyt, onko digieuron luomiselle edes todellista tarvetta vai ratkaistaanko sillä ongelmaa, jota ei ole, viitaten mahdollisiin uhkiin rahoitusvakaudelle ja yksityisyydelle. EKP on vastannut kritiikkiin toistuvasti toteamalla, että yksityisyys suojataan digieuron suunnittelussa ensisijaisen tärkeänä piirteenä. Pankki on luvannut, että digieurosta ei ole tarkoitus tehdä ohjelmoitavaa “häkkirahaa” eikä sen tarkoitus ole seurata kansalaisten yksittäisiä ostoksia.
Mitä seuraavaksi?
Nyt saavutettu poliittinen yhteisymmärrys on vasta alkua konkreettiselle toteutukselle. EU-komission lakiesitys digieuron käyttöönotosta etenee seuraavaksi käsittelyyn sekä Euroopan parlamenttiin että EU:n neuvostoon. Tavoitteena on saada lainsäädäntö hyväksytyksi nopealla aikataululla. EU-neuvosto pyrkii viemään oman osuutensa päätökseen vuoden 2025 loppuun mennessä. Euroopan parlamentissa lakipaketin käsittelyn odotetaan herättävän vilkasta debattia tulevina kuukausina. Mikäli parlamentti pääsee sopuun ja laki nuijitaan voimaan, voisi digieuron juridinen kehikko olla valmiina kesäkuuhun 2026 mennessä.
Vaikka säädöspohja saataisiin lähivuosina kuntoon, itse digitaalisen euron käyttöönotto ei tapahdu yhdessä yössä. EKP arvioi, että tekninen toteutus ja käyttöönotto veisivät vielä noin 2,5–3 vuotta lopullisen lain hyväksymisen jälkeen. Tämä merkitsisi, että aikaisintaan digieuro voisi olla euroalueen kansalaisten ja yritysten käytössä loppuvuodesta 2028 tai vuoden 2029 aikana. Matkan varrella keskuspankki ja jäsenmaat toteuttavat todennäköisesti kokeiluja ja pilotointeja järjestelmän testaamiseksi. Esimerkiksi offline-ominaisuuksien ja tietoturvan hiominen käytännössä vaatii laajoja kokeita.
Hankkeen etenemistä seurataan tiiviisti sekä Euroopassa että kansainvälisesti. Digieuron onnistuminen tai epäonnistuminen voi vaikuttaa laajasti siihen, miten muut maat lähestyvät keskuspankkidigivaluuttojen käyttöönottoa. Euroalueen päätös kilpailla maksujärjestelmien herruudesta omalla digivaluutalla on myös signaali Yhdysvalloille, EU on valmis panostamaan teknologiaan ja sääntelyyn säilyttääkseen asemansa globaalissa maksuliikenteessä. Seuraavaksi katseet kääntyvät EU-parlamenttiin ja jäsenmaiden lopullisiin kannanottoihin. Varmaa on, että keskustelu digieuron tarpeellisuudesta, riskeistä ja hyödyistä jatkuu kiivaana, mutta nyt ensimmäistä kertaa Euroopalla on konkreettinen aikataulu ja suunnitelma, jolla digitaalinen euro voidaan tuoda päiväjärjestykseen.
Lähteet
Reuters – EU ministers reach ‘compromise’ on digital euro roadmap – 19.9.2025, klo 20.33
https://www.reuters.com/business/finance/eu-ministers-seek-agreement-digital-euro-be-independent-visa-mastercard-2025-09-19/
Cointelegraph – EU finance ministers agree on path to limit digital euro holdings – 19.9.2025, klo 20.00
https://cointelegraph.com/news/eu-finance-ministers-agree-to-limit-digital-euro-holdings
Blockonomi – EU Finance Ministers Set Roadmap for Digital Euro Amid Ongoing Debates – 21.9.2025, klo 12.00
https://blockonomi.com/eu-finance-ministers-set-roadmap-for-digital-euro-amid-ongoing-debates/
Vastuuvapauslauseke: Tämä artikkeli on tarkoitettu vain tiedotustarkoituksiin. Sitä ei tarjota tai ole tarkoitettu käytettäväksi oikeudellisena, verotuksellisena, sijoitus-, rahoitus- tai muuna neuvona.
Kryptouutiset.net ei vastaa kaupallisen tiedotteen sisällöstä.
Coinmotion kutsukoodi on qayp1ovzrbk5r1kep1lk jolla saat -50% kaupankäyntikuluista 1kk ajaksi
